Petteri Orpo: “Natosta kannattaa ja pitää puhua”
Viime aikoina keskustelu Suomen Nato-jäsenyydestä on käynyt vilkkaana. Syyt tälle ovat ilmiselvät. Kun Venäjä keskittää joukkojaan Ukrainan rajalle, asettaa lännelle uhkavaatimuksiaan sekä pyrkii sanelemaan, miten muiden valtioiden tulisi turvallisuutensa järjestää, on meidän näihin puheisiin reagoitava. Pidänkin tervetulleena sitä, että suomalaiset ottavat nyt kantaa ajankohtaiseen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen.
Lähtökohtamme on kirkas. Meidän ei tule missään olosuhteissa hyväksyä Venäjän esityksiä Euroopan turvallisuusjärjestelyjen muutoksesta, jotka sellaisenaan ovat Suomen turvallisuutta heikentäviä. Kyseeseen tulevat ennen kaikkea kansainvälisten sopimusten takaamat periaatteet, joihin lukeutuvat valtioiden rajojen ja itsemääräämisoikeuksien kunnioitus sekä niiden oikeus joko liittoutua tai olla liittoutumatta. Näistä ei voida tinkiä eikä etupiiriajatteluun tule palata.
On päivänselvää, että Naton läsnäolo niin laajemmin Euroopassa kuin meidänkin lähialueillamme lisää Suomen turvallisuutta. Naton tarkoitus on lisätä jäsenmaittensa turvallisuutta ja tätä se on tehnyt mantereellamme jo yli 70 vuoden ajan. Kyse on nimenomaan puolustusliitosta, jolla ei ole hyökkäyksellisiä aikeita. Nato ei myöskään laajene, vaan sen jäseneksi liitytään oman tahdon pohjalta ja demokraattisen prosessin seurauksena.
Ollakseen todellinen vaihtoehto Suomelle, Nato-jäsenyydellä on oltava kannattajansa puolueiden ja poliitikkojen keskuudessa.
Venäjä on tuoreeltaan esittänyt, että Suomen ja Ruotsin mahdollinen Nato-jäsenyys pakottaisi sen sotilaallisiin vastatoimiin. Tällainen puhe on paheksuttavaa ja kertoo viime kädessä enemmän Venäjän kuin Suomen tai Ruotsin perimmäisistä tavoitteista. Suomi ei muodosta nyt eikä milloinkaan muutenkaan uhkaa Venäjälle. Olemme aina edistäneet niin kahdenvälistä kuin monenkeskistä vuoropuhelua Venäjän kanssa ja niin teemme jatkossakin. On toivottavaa ja kaikkien etu, että Venäjä-suhteet olisivat vakaat ja toimivat.
Suomen ulkopolitiikan keskeisimpiä tehtäviä on maamme turvallisuuden takaaminen. Tätä tukevat monet asiat, joista päällimmäisiä ovat maanpuolustus, kansainväliset kumppanuutemme sekä turvallisuuspoliittisen liikkumavaran ylläpitäminen. Keskeinen osa tätä liikkumatilaa on se, ettemme omaehtoisesti sulje mitään vaihtoehtoja pois. Tämä luonnollisesti koskee myös Nato-jäsenyyttä. Kokoomus on kannattanut Suomen Nato-jäsenyyttä jo pitkään ja tämä linja pitää edelleen. Ennen kaikkea katson, että Nato-jäsenyys parantaisi Suomen turvallisuutta sekä toisi ennakoitavuutta lähialueillemme. Olisi luontevaa, että Suomi olisi mukana niissä pöydissä, joissa turvallisuuttamme koskevista asioista keskustellaan.
Haluan myös korostaa, miten avoimilla ja Nato-myönteisillä puheenvuoroilla on erityistä kansallista arvoa. Ollakseen todellinen vaihtoehto Suomelle, Nato-jäsenyydellä on oltava kannattajansa puolueiden ja poliitikkojen keskuudessa. Se, että Natolla on puolestapuhujansa, tekee siitä todellisen vaihtoehdon Suomelle.
Nato-jäsenyydessä on kyse sitä, kuinka Suomen tulisi kansallinen puolustuksensa järjestää: joko omiin kykyihinsä nojaten vai liittoutuneena ja yhteistyöhön nojaten. Suomen puolustusta on Natoon kuulumattomuudesta huolimatta kehitetty viime vuosina tiiviissä yhteistyössä läntisten kumppaneiden kanssa. Oman maanpuolustuksemme keskeisyyden lisäksi teemme jo nyt sellaista puolustusyhteistyötä, joka luo edellytyksiä niin rauhan kuin kriisien aikoja varten. Tämä linja on ollut hyvä ja pohjimmiltaan se tukee niitä asioita, joita Nato edustaa tai joihin se pyrkii.
Siksi esitänkin kysymykseni muiden puolueiden suuntaan: oletteko valmiit käymään avointa keskustelua Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ratkaisuista?
Joka tapauksessa sellainen liittoutumattomuus, johon ei kuulu sotilaallista yhteistyötä ei ole tätä päivää. Emme kuitenkaan Naton ulkopuolella saa sellaisia turvatakuita, joita jäsenyys meille tarjoaisi. Nämä tosiasiat yhdistettynä kiristyneeseen turvallisuustilanteeseen puhuvat sen puolesta, että oikea aika keskustella myös Nato-suhteestamme on nyt. Painostuksen edessä me emme voi perääntyä, päinvastoin. Meidän on otettava kantaa turvallisuutemme kannalta tärkeisiin kysymyksiin.
Jäsenyydelle on oltava riittävä tuki sekä kansallisesti että puolueiden kesken.Kokoomus on kannattanut Nato-jäsenyyttä jo yli 15 vuotta, mutta mikään puolue ei voi päättää asiasta yksin. Siksi esitänkin kysymykseni muiden puolueiden suuntaan: oletteko valmiit käymään avointa keskustelua Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ratkaisuista? Monet puhuvat niin sanotun Nato-option puolesta ja tärkeydestä. Nyt jos koskaan olisi aika tarjota sisältöä näille puheille.
Petteri Orpo
Kokoomuksen puheenjohtaja