Kokoomuksen keinoja kotitalouksien ostovoiman vahvistamiseksi
Kokoomuksen eduskuntaryhmä on huolissaan suomalaisten arjen kustannuksista ja kotitalouksien ostovoimasta. Vaadimme hallitukselta pikaisia toimia tilanteen ratkaisemiseksi.
Yleinen hintataso on noussut kaikkialla maailmassa. Voimakkain kasvuvauhti on ollut energiakustannuksissa. Suomalaiset ovat huomanneet tämän sähkölaskuissaan ja huoltoasemilla. Yllättävä hintojen nousu on ajanut useita kotitalouksia taloudelliseen ahdinkoon varsinkin pitkien välimatkojen Suomessa. Myös yritysten kuljetus- ja tuotantokustannukset ovat loikanneet ylöspäin.
Hallituksen on pidettävä huoli, että poikkeuksellisen korkeat hintapiikit eivät aja ihmisiä taloudelliseen ahdinkoon. Kotitalouksien ostovoiman vahvistamiselle on nyt suuri tarve. Kokonaisveroasteen ja erityisesti työn verotuksen keventäminen ovat olleet kokoomuksen tavoitteita jo pitkään. Kaikille tuloluokille kohdistuvat veronkevennykset olisivat suora keino vahvistaa suomalaisten edellytyksiä selvitä nousevista hinnoista.
Energian hintakehitys on maailmanlaajuinen ilmiö. Voi sanoa, että kyse on eräänlaisesta surkeiden sattumusten summasta. Samaan aikaan energian kysyntä on muun muassa säiden takia poikkeuksellisen korkealla, toisaalta osa energiatuotantokapasiteetista on vajaakäytöllä. Öljyn hinta on kohonnut korkealle.
Osa poliitikoista on ottanut kohteekseen ilmastopolitiikan. Syyttävää sormea ei kannata kuitenkaan heristellä ilmastotekojen suuntaan. Syitä kannattaisi pikemminkin etsiä Suomen energiatuotannon riittämättömästä kapasiteetista ja omavaraisuudesta. Me kokoomuksessa haluamme parantaa sähkömarkkinoiden toimintaa ja vähentää Suomen riippuvuutta tuontienergiasta sekä fossiilisista polttoaineista.
Kokoomus on sitoutunut Suomen ilmastotavoitteisiin. Suomi tarvitsee lisää edullista ja ilmastoystävällistä kotimaista energiaa. Nykyistä vahvempi energiaomavaraisuus vakauttaisi energian hintakehitystä.
Poikkeukselliset ja tilapäiset haasteet tulee ratkaista tilapäisillä ratkaisuilla. Keinojen on oltava hallinnollisesti kevyitä, oikeudenmukaisesti kohdentuvia ja eivätkä ne voi tarpeettomasti häiritä markkinoiden toimintaa. Julkisen talouden mittava kestävyysongelma rajaa kalliit pysyvät ratkaisut pois keinovalikoimasta.
Tässä esitetyt keinot heikentävät julkista taloutta noin 300 miljoonalla eurolla. Toisaalta energian hintojen nousu nostaa myös odotuksia valtion päästöoikeuksien huutokauppatuloista. Jos päästöoikeuksien hinnat säilyivät nykyisellä noin 100 euron tasolla, niiden tuotto riittäisi kattamaan kokoomuksen esittämien väliaikaisten keinojen vaikutukset julkiseen talouteen lähes kokonaan. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on valmistellut hallituksen hyödynnettäväksi keinoja suomalaisten kotitalouksien ostovoiman parantamiseksi sekä väliaikaisia ja nopeasti toteutettavissa olevia keinoja poikkeuksellisten hintapiikkien tasoittamiseksi. Ne ovat hallituksen vapaasti hyödynnettävissä.
1. Tuetaan ihmisten ostovoimaa keventämällä työn verotusta
On vasemmistohallituksen tietoinen valinta ylläpitää palkansaajien, yrittäjien ja eläkeläisten eurooppalaisittainkin kireää ansiotuloverotusta. Veronkevennyksiä ei käytetty keinona elvyttää taloutta edes keskellä pahinta koronakriisiä – toisin kuin monissa muissa maissa.
Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan veronmaksajat saavat hallituksen päätösten seurauksena maksaa pysyvästi 500 miljoonaa euroa enemmän valtiolle vuosittain. Neuvoston arvion mukaan hallitus on heikentänyt kannustimia osallistua työmarkkinoille ja korottanut marginaaliveroasteita. Työnteon kannustimet ovat heikentyneet.
Kokoomuksen mielestä suunnan pitää muuttua. Me keventäisimme ansiotuloverotusta 800 miljoonalla eurolla suomalaisten ostovoiman tukemiseksi, kuten jo syksyn vaihtoehtobudjetissamme esitimme. Yrittäjälle ja palkansaajalle tämä tarkoittaisi 300 euroa ja eläkeläiselle lähes 200 euroa enemmän käteen joka vuosi.
Lisäksi parantaisimme kotitalousvähennystä nostamalla sen pysyvästi 5000 euroon. Nostaisimme hyvitykseen oikeuttavaa osuutta työn hinnasta 60 prosenttiin ja palkkakulujen osalta 40 prosenttiin. Ikääntyneille esitämme korotettua 70 prosentin vähennystä. Lisäksi luopuisimme 100 euron omavastuuosuudesta.
Kotitalousvähennyksen merkittävä korottaminen mahdollistaa yhä useammalle vähennyksen käytön esimerkiksi oman kodin lämmitystaparemontteihin.
2. Korotetaan työmatkavähennystä
Oman auton käyttäminen on monelle suomalaiselle välttämättömyys työssäkäynnin ja muun arjen kannalta. Polttoaineiden voimakkaasti nousseet hinnat ovat lisänneet varsinkin pitkää työmatkaa ajavien kustannuksia. Pitkien etäisyyksien Suomessa työnteon täytyy olla aina kannattavaa, eivätkä liikkumisen kustannukset saa muodostua kenellekään työssäkäynnin esteeksi. Kohonneista polttoaineiden hinnoista on tullut työnteon lisävero.
Työmatkavähennys tarjoaa sadoille tuhansille ihmisille mahdollisuuden kulkea töihin pitempien matkojen päähän. Työmatkavähennystä ei ole korotettu kymmeneen vuoteen, vaikka liikkumisen kustannukset ovat nousseet. Työmatkavähennyksen enimmäismäärää pitää siksi korottaa nykyisestä 7000 eurosta. Vähennyksen korottamisen lisäksi on selvitettävä, miten oman auton käytön mahdollisuuksia voidaan laajentaa verotuksessa.
3. Hillitään polttoaineiden hinnannousua jakeluvelvoitteen aikataulua viivästämällä
Polttoaineiden markkinahinnat ovat nousseet korkealle tasolle kahden viime vuoden aikana. Kohonneet hinnat syöneet palkansaajien, yrittäjien ja eläkeläisten ostovoimaa. Jakeluvelvoite uhkaa kiihdyttää hintojen nousua edelleen. Jakeluvelvoitteella tarkoitetaan vaatimuksia polttoaineiden jakelijoille, mikä nostaa polttoaineiden hintaa. Viivästämällä jakeluvelvoitetta voidaan polttoaineiden hintojen nousua hillitä tehokkaasti.
Jakeluvelvoitteen mukaan uusiutuvien polttoaineiden osuuden tulee olla nyt 19,5 %, mutta osuus nousee asteittain 30 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Kiristys nostaa polttoaineen hintaa pumpulla arvioiden mukaan kymmeniä senttejä. Hallitus pohtii velvoitteen kiristämistä 34 %:iin, mikä nostaisi polttoaineiden hintaa edelleen. Kokoomus ei kannata uutta kiristystä. EU:n vaatimus on 14 % vuoteen 2030 mennessä.
Koska päätökset jakeluvelvoitteesta on tehty hyvin erilaisessa ympäristössä ja raju hintojen kohoaminen ohjaa tehokkaasti päästövähennyksiin, voidaan jakeluvelvoitteen 30 prosentin aikataulua siirtää vuoteen 2035.
4. Otetaan käyttöön ammattidiesel Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseksi
Suomi on logistisesti saari ja pitkien etäisyyksien maa. Taloutemme kivijalka on vientiteollisuus, jonka kilpailukyvyn yksi keskeinen edellytys on kohtuulliset kuljetuskustannukset. Tavarat pitää pystyä tuottamaan ja kuljettamaan maailmanmarkkinoille kilpailukykyisesti. Jos menetämme kilpailukykymme, menetämme teollisuuden korkean lisäarvon työpaikat ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan.
Kokoomus haluaa tukea kotimaisen teollisuuden kilpailukykyä. Suomessa on otettava käyttöön useiden muiden EU-maiden tapaan ammattidieseljärjestelmä. Idea on, että kuorma- ja linja-autoliikenteessä käytettävää dieseliä verotettaisiin muita kevyemmin EU:n energiaverodirektiivissä säädetyn mekanismin mukaisesti.
5. Tasoitetaan energian hintapiikkejä alentamalla kotitalouksien sähköveroa talvikuukausiksi
Sähkön hinta on noussut rajusti viime vuoden aikana. Pörssisähkön hinta on yli kaksinkertaistunut, ja hinnanvaihtelut markkinoilla ovat olleet suuria. Sähkön korkeat hinnat ovat kasvattaneet erityisesti omakotitaloasujien kustannuksia. Puhdas sähkö on vaihtunut monessa kotitaloudessa pienpuun polttoon.
Kohtuuhintainen sähkö on elämisen yksi perusedellytyksistä. Kokoomus haluaa kohtuullistaa kylmän talvikauden aikana ihmisten ja palvelualojen yritysten poikkeuksellisen korkeiksi nousseita sähkökustannuksia ennakoimattoman hintapiikin aikana. Siksi kotitalouksien sähköverotusta tulee alentaa minimiin väliaikaisesti talvikauden ajaksi sähkö- ja lämmityskustannusten hillitsemiseksi.
Kotitalouksien ja palvelualojen yritysten käyttämä sähkö on korkeasti verotettua Suomessa. Sähkölaskusta keskimäärin kolmannes on veroa. Sähkövero on monikymmenkertainen EU-minimiin. Kylmän kuukauden aikana tavallisen sähkölämmitteisen omakotitalon kulutus voi nousta jopa 4000–6000 kWh:iin. Sähköveron poisto kahdelta kuukaudelta säästäisi sähkölaskusta yhteensä lähes 200 euroa.
6. Leikataan sähkön siirtohintoja
Sähköverkko on monopoli eli kotitalous tai yritys ei voi valita, miltä sähköverkkoyhtiöltä sähkön siirron hankkii. Siksi suomalaisia pitää suojata tiukasti rahastukselta. Lepsu laki ja viranomaisen hintojen valvontamalli sallivat liian kauan verkkoyhtiöiden korottaa siirtohintaa.
Kokoomuksen esityksestä eduskunta sääti lain, jolla verkkoyhtiöiden sallittua tuottoa leikattiin 380 miljoonalla eurolla. Siirtohintojen nousu saatiin kuriin, ja useat verkkoyhtiöt ovat ilmoittaneet laskevansa hintoja.
Siirtohintaleikkuri jäi kuitenkin puolitiehen, koska hallitus ei hyväksynyt kaikkia kokoomuksen vaatimia muutoksia. Kokoomuksen mielestä siirtohintoja pitää leikata muuttamalla valvontamalli täysin kustannusvastaavaksi. Sähkönkäyttäjien oikeuksia ja mahdollisuutta vaatia kohtuullista hinnoittelua pitää lisätä.
Asutuskeskuksissa jakeluverkon on perusteltua olla maan alla. Maaseudulla säävarmuutta voidaan nostaa esimerkiksi parantamalla ilmajohtoja. Haja-asutusalueiden asukkaille on annettava mahdollisuus poiketa vapaaehtoisesti säävarmuuden tasosta verkkoyhtiön maksamaa korvausta vastaan. Lisäksi säävarmuuspoikkeukset on hyödynnettävä.
Sähköverkkoyhtiöille on kertynyt hintavalvonnan vikojen vuoksi perimätöntä laskennallista tuottoa lähes miljardi euroa. Hallitus antoi verkkoyhtiöille ylimääräisen mahdollisuuden kerätä ”piilovelkaa” pois sähkönkäyttäjiltä. Kokoomus haluaa poistaa tämän pidennyksen. Lisäksi on selvitettävä mahdollisuus leikata kertynyt alituotto kokonaan pois.
Kokoomuksen mielestä kuluttajien ja yritysten mahdollisuuksia tuottaa itse sähköä energiayhteisöissä pitää edelleen laajentaa lainsäädännössä. Siksi tuotannon tehoraja suoran liittämisen osalta on poistettava. Lisäksi on sallittava sähkönkäyttäjien liittyminen yksityisiin tuotantoverkkoihin.
7. Edistetään energiainvestointeja ja pienydinvoiman käyttöönottoa
Suomen on oltava eturintamassa kehittämässä ja mahdollistamassa pienydinvoiman käyttöönotto. Pienydinvoiman avulla lämpöä ja sähköä voidaan tuottaa lähitulevaisuudessa kustannustehokkaasti ja lähes päästöttömästi. SMR (Small Modular Reactor) -teknologia kehittyy nopeasti, ja Suomessa yritykset ovat kiinnostuneita ottamaan sitä käyttöön. Suomessa sääntely on kuitenkin esteenä teknologian hyödyntämiselle.
Kokoomus haluaa, että pienreaktorit mahdollistavat lakimuutokset ja uudistetut turvallisuusmääräykset viedään nopeutetusti eteenpäin irrottamalla ne ydinenergiasääntelyn kokonaisuudistuksesta. Pienydinvoima pitää vapauttaa reaktorikohtaisesti eduskunnan periaatepäätöksestä. Kotimaisen pienydinvoimateknologian kehittämiseen on myönnettävä riittävä rahoitus, kuten kokoomus on vaihtoehtobudjetissaan esittänyt.
Ydinvoima on Suomen sähköntuotannon kivijalka. Siksi nykyisten ydinreaktoreiden jatkoluvat pitää turvata. Suomen on vaikutettava EU:ssa siihen, että ydinenergia määritellään määräajan sijaan pysyvästi kestäväksi energiamuodoksi unionin kestävän rahoituksen taksonomiassa.
Energiainvestointien lupakäytäntöjä on sujuvoitettava säätämällä ns. lupatakuu, joka määrittelisi, missä ajassa hankkeen on saatava tarvittavat lupapäätökset. Valtiovallan on käytävä avointa ja aktiivista vuoropuhelua yritysten kanssa investointien mahdollistamiseksi.
Sääriippuvaisen energian, kuten tuulivoiman, osuuden noustessa vesivoiman merkitys säätövoimana kasvaa entisestään. Vesivoiman hyvät tuotantoedellytykset sekä riittävät siirtoyhteydet Pohjois-Ruotsiin on turvattava.