Saara-Sofia Sirén: Emme voi sivuuttaa ihmisoikeuksien merkitystä
Suomen ulkopolitiikan arvopohja koostuu ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja tasa-arvon edistämisestä kaikessa kansainvälisessä toiminnassamme. Näiden mahdollisimman vahva yleismaailmallinen toteutuminen luo pohjaa kestävälle rauhalle ja vakaudelle. Siksi Suomen on syytä painottaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan arvojen ja ihmisoikeuksien merkitystä.
Ihmisoikeuksien toteutumiseen pohjautuva sääntöperäinen maailmanjärjestys tarjoaa kiistatta Suomelle liikkumatilaa ja vaikutusmahdollisuuksia etujemme ajamiseksi. Kun puhumme kansainvälisen politiikan suurista kehitystrendeistä ja suurvaltakilpailun kiihtymisestä, emme kuitenkaan voi sivuuttaa arvoristiriitojen lisääntymistä.
Ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja demokratian kehittyminen kulkevat käsikädessä. Ihmisoikeuspoliittisen selonteon arvion mukaan ihmisoikeus- ja demokratiatilanne on jo pitkään heikennyt kymmenissä valtioissa ja oikeusvaltiokehitykseen kohdistuu voimakasta kyseenalaistamista. Freedom House -tutkimuslaitoksen mukaan vuosi 2021 oli 15. peräkkäinen vuosi, kun demokratia taantuu maailmanlaajuisesti. Useat muutkin demokratian tilaa arvioivat kansainväliset tutkimuslaitokset vahvistavat tämän kehityssuunnan.
Myös koronapandemia on osoittanut, miten samoissa olosuhteissa osa valtioista on jyrkentänyt otettaan ihmisoikeuksien kustannuksella, kun osa taas antaa mahdollisuuden kritiikkiin ja oikeuksien puolustamiseen. Vahvistunut autoritaarisuus näkyy maailmalla muun muassa sananvapauden ja kansalaistoiminnan tukahduttamisena sekä etenkin naisten ja vähemmistöjen oikeuksien polkemisena. Näemme eräissä EU:n jäsenmaissakin huolestuttavaa kehitystä.
Todistamme myös, miten toiminta kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden heikentämiseksi on aiempaa suorempaa eri politiikan näyttämöillä. Esimerkiksi Kiina, Venäjä ja joukko muita ihmisoikeuksien yleismaailmallisuutta kyseenalaistavia valtioita ovat lisänneet keskinäistä yhteistyötään YK:n ihmisoikeuselimissä.
Emme voi sivuuttaa ihmisoikeuksien merkitystä niin isoilta kuin pieniltäkin tuntuvissa asioissa saatikka niiden heikentymistä maantieteellisesti lähellä tai kaukana olevissa paikoissa. Kansainvälisten sopimusten takaamat ihmisoikeudet eivät ole asioita, joita meidän tulee vain edistää. Valitettavasti yhä useammin kyse on siitä, miten niiden asemaa puolustetaan.
Arvoista ja ihmisoikeuksista puhuminen ei ole millään tavalla ristiriidassa kansallisten etujen painottamisen kanssa. Ihmisoikeudet on helppo nähdä koventuneessa maailmassa pehmeinä asioina. Demokratioilla on kuitenkin suojelua vaativia etuja. Arvojen merkitystä osana kansainvälisen politiikan agendaa korosti Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin viime joulukuussa koollekutsuma demokratioiden huippukokous.
Pelipaikkoja kansainvälisen arvopohjaisen yhteistyön edistämiseksi kannattaakin hakea aktiivisesti. Suomelle keskeisimpiä alustoja ihmisoikeuksien edistämiseksi ovat ennen kaikkea Yhdistyneet kansakunnat, Euroopan unioni, Euroopan neuvosto sekä yhteistyömme kumppaneiden kanssa. On erityisen arvokasta, että Suomi toimii YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenenä vuosina 2022-2025. Tälle työlle on annettava täysi tuki.
Oman tilaisuutensa tarjoaa Suomen lähestyvä Etyj-puheenjohtajuuskausi ja Helsingin päätösasiakirjan juhlavuosi 2025. Vuoden 1975 Helsingin kokouksessa käsiteltiin isoin osin geopoliittisia turvallisuuskysymyksiä, mutta myös ihmisoikeuksia. Juhlavuoden ja Suomen puheenjohtajuuskauden lähestyminen voisivat tarjota laajan poliittisen agendan, johon voisi sisältyä muistutus kansainvälisten ihmisoikeussopimusten voimassaolosta.
Meidän tulisi myös pohtia aiempaa läheisempää yhteistyötä Pohjoismaiden välillä, joissa on pitkät perinteet ihmisoikeuksien puolestapuhujina. Voisiko yhteispohjoismaisesta toiminnasta löytyä tilaa uusille aloitteille, joilla voisimme edistää yleismaailmallisten arvojen toteutumista?
Meillä Suomessa on kokemusta siitä, miten demokraattiset instituutiot, ihmisoikeuksien toteutuminen ja oikeusvaltioperiaate ovat rauhan ja kehityksen edellytys. Siksi demokratiaa on tuettava siellä, missä sille tarjoutuu mahdollisuuksia ja suojeltava erityisesti siellä, missä se on uhattuna. Näin ajateltuna Suomenkin turvallisuuden varjelu alkaakin rajojemme ulkopuolelta, arvojemme puolustamisesta kansainvälisesti.
Ihmisoikeuspoliittinen selonteko, kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro, kansanedustaja Saara-Sofia Sirén