Vantaa-Kerava: Terveyden edistäminen – Kuluerä vai investointi kulujen vähentämiseksi?
Hoitamattomuuden hinta on korkea. Lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen on ollut aiheesta keskiössä, mutta olemmeko muistaneet huolehtia myös velvoitteesta edistää väestön terveyttä?
Suomen kansalaisten hyvinvointia ja tuottavuutta, terveyttä ja työkykyä, vaarantavien sairauksien lista on pitkä. THL:n mukaan kansantautejamme ovat sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, astma ja allergiat, krooniset keuhkosairaudet, syöpäsairaudet, muistisairaudet, tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet sekä mielenterveyden ongelmat. Kansantaudeista suurin yksittäinen kustannusten aiheuttaja on tyypin 2 diabetes. Huonosti hoidettu diabetes lisäsairauksineen maksaa yhteiskunnalle noin kolminkertaisesti verrattuna hyvin hoidettuun diabetekseen. Vuonna 2021 masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle päätyi keskimäärin yhdeksän henkilöä päivässä ja masennus onkin suurin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy.
Asianmukaisen, viiveettömän hoidon tarpeen arvioinnin ja hoidon jälkeen on huomioitava, että osa potilaista tarvitsee ensihoidon jälkeen pidempiaikaista seurantaa ja kuntoutusta hyvinvoinnin tukemiseksi, elämänhallinnan edistämiseksi sekä liitännäissairauksien ehkäisemiseksi. Pitkäaikaissairaille oman oireilun taustan, sairauden tyypillisen kehityskulun sekä hoito- ja kuntoutusmahdollisuuksien tunteminen ovat avainasemassa näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Omahoito on tuloksekkainta ammattilaisen ohjauksessa.
Ennaltaehkäisevästä työstä on tingitty jo ennen pandemiaa, pakolaiskriisiä ja työtaisteluita. Hoitotyöstä on tullut akuuttien tilanteiden hoitamista. Kroonisten sairauksien kohdalla hoidossa ollaan aina tekemisissä jo tapahtuneiden muutosten korjaamisen kanssa ja hoitovelka kasvaa koko ajan.
Väestön hyvästä tai heikosta terveydestä aiheutuvat yhteiskunnalliset vaikutukset ovat vaikeasti hahmotettavissa. Terveyspalveluiden tuottamisen ja sairaanhoidon kulut ovat selkeämmin erotettavissa suorina kuluerinä, mutta välilliset kulut esimerkiksi työkyvyttömyydestä, inhimillisestä kärsimyksestä potilaalle ja hänen läheisilleen sekä ylisukupolvisuuden kustannukset ovatkin jo pidemmän laskukaavan vaativia. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä mikään yksittäinen itsenäinen tekijä on harvoin ratkaisu, joten tarvitaan monen asian yhtäaikaista edistämistä. Panostuksien vaikuttavuutta on haasteellista arvioida lyhyellä aikajänteellä, mutta onko meillä varaa luopua sairauksien ennaltaehkäisystä?
Satu Ek
aluevaltuutettu
Vantaa-Keravan hyvinvointialue