Vantaa-Kerava: Aika uudistaa ja kehittää palveluita — Keskitytään olennaiseen

Nyt kun sote ja pelastuspalvelut siirtyvät perustetuille uusille hyvinvointialueille, niin se antaa erinomaisen mahdollisuuden uudistaa palveluita ja tehdä asioita paremmin kuin tähän asti on tehty. Uudistumisen tarve ja halu tulevat varmasti näkymään perustettujen hyvinvointialueiden strategioissa. Tämä tuntuu olevan myös useamman tapaamani aluevaltuutetun agendalla, puoluekirjaan katsomatta. Monilla on kova halu kehittää ja uudistaa. Tosiasiassa sosialistinen ideologia jarruttaa tarvittavaa muutosta. Siitä syystä toimivaa markkinataloutta kannattavien päättäjien pitää olla rohkeita ja päättäväisiä uudistamisen suhteen.

Palveluiden järjestämisen uudistaminen on välttämätöntä. Väestön ikääntyminen ja
kustannusten nousu johtavat siihen, että palveluihin käytettävän rahan tarve kasvaa.
Tosiasia on kuitenkin se, että rahaa palvelujen järjestämiseen ei ole tulossa lisää. Näin ollen, asiat on jatkossa tehtävä merkittävästi paremmalla tuottavuudella. Toimintatapojen uudistaminen ei siis ole vain tahtotila, se on välttämätöntä.

Kaikki tukipalvelut palvelumarkkinoilta.  Täällä pääkaupunkiseudulla on olemassa Suomen laajimmat, monipuolisimmat ja edullisimmat palvelumarkkinat, joten laadulla ja hinnalla suoritetut julkiset hankinnat tuottavat aidosti parhaimman mahdollisen tuloksen.

Hyvinvointialueiden viranhaltijoilla ja päättäjillä on suuri vastuu. Ensisijaisesti tulee varmistaa laadukkaat ja mahdollisimman nopeasti sekä helposti saatavilla olevat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut. Vähintään yhtä tärkeää on, että palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti.
Tämän on jokaisen veronmaksajan ääneen sanomaton tahtotila.

Ensimmäinen lähtökohta uuden organisaation perustamisessa on, että toimintatavoissa ei saa olla itseisarvoja. Hyvinvointialueet ovat palvelujen järjestämisvastuussa. Eli vastuussa siitä, että toiminta-alueellamme meille määrätyt palvelut ovat asukkaiden saatavissa, lähtökohtaisesti nopeasti ja läheltä. Se kuka palvelut tuottaa ja tekee on asia, joka pitää ratkaista aina erikseen. Käytössä pitää olla toimintaperiaate, että kulloinkin paras ja tarkoituksenmukaisin toimija tuottaa palvelut. Tämä koskee kaikkia terveys- ja sosiaalipalveluita.

On selvää, että yksi maailman parhaimmista, vaativaa erikoissairaanhoitoa tarjoava
yhteisesti omistamamme HUS-yhtymä on yksi merkittävimmistä palvelujen tuottajistamme. Varmistaaksemme nopeat hoitoketjut ja tuottavuuden lisääntymisen, tulee erikoissairaanhoitoa ostaa jatkossa myös yksityisiltä yrityksiltä. Kun tuottavuutta on pakko parantaa, niin tarkoittaa se myös palveluprosessien uudistamista. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, kun asukas tietää tarvitsevansa erikoislääkärin kuten gynekologin palveluita, niin hän sinne myös pääsee ja vieläpä niin, että lähetettä ei tarvitse sitä varten hakea yleislääkäriltä. Tämä esimerkki jo itsessään lisää tuottavuutta, yksi lääkärin vastaanotto voitiin jättää väliin palveluprosessia uudistamalla ja samalla hoitoonpääsy nopeutuu.

Tuottavuutta lisätään monin eri keinoin, edellä oli yksi. Maailmalta opittua on se, että palvelut pitää järjestää aitoa kilpailua hyödyntämällä ja monituottajuuteen perustuvalla mallilla. On selvää myös se, että teknologiaa tulee hyödyntää nykyistä merkittävästi enemmän. Usean asukkaan terveyspalvelujen hoito voidaan nopeasti ja erittäin toimivasti järjestää digitaalisia palveluja hyödyntämällä. Digitaalisia palveluja on välttämätöntä kehittää, niille tulee antaa mahdollisuus, pitää olla rohkea ja uudistava.

On tärkeää, että hyvinvointialuilla keskitytään vain hyvinvointialueille määrättyjen tehtävien järjestämiseen. Tämä yksiselitteisesti tarkoittaa sitä, että emme lähde rakentamaan hallintoa jonka tehtävä on vain palvella hallintoa. Kun näin kirjoitan, niin tarkoitan sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden järjestämisen ja tuottamisen vaatimia tukipalveluita. On ehdottoman tärkeää, että nämä palvelut kilpailutetaan laatu-, ympäristö- ja kustannustekijät huomioiden. Sijaitsemme alueella, jossa on erinomaiset palvelumarkkinat, paljon eri alan toimijoita, eli hyvä kilpailutilanne. Julkisen toimijan, ei pidä tuottaa tukipalveluita itse tai hankkia
tukipalveluita toiselta julkiselta toimijalta. Nykymalli, jossa lähtökohtaisesti pyritään
tuottamaan itse tai hankitaan palvelut Inhouse-toimijoilta, vääristää markkinoita. Tämä on täysin markkinatalouden vastaista ja siihen meidän päättäjien tuleekin kiinnittää erityistä huomiota päätöksenteossa. Niissä tapauksissa, jossa hyvinvointialue itse tuottaa palvelun, niin sen tulee olla siinä Suomen mittakaavassa paras. Tämän täytyy olla lähtökohta. Olen varma siitä, että alueemme asukkaiden mielestä hyvinvointialueiden ei pidä olla Suomen
paras aterioiden valmistaja, siivousorganisaatio tai tilitoimisto.

Keskitytään hyvinvointialueiden palveluiden järjestämisessä olennaiseen ja varmistetaan oikea-aikaiset, laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut hyvinvointialueiden asukkaille yhdessä laajan kumppaniverkoston kanssa.

Anssi Aura
Aluevaltuutettu
Vantaa-Keravan hyvinvointialue