Vantaa-Kerava: Alku aina hankalaa

Soteuudistus toi meille Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen. Hyvinvointialueen tehtävänä on hoitaa ensi vuoden alusta alkaen terveys-, sosiaali-, vanhus-, vammais-, perhe- ja pelastuspalvelut.

Vanha sanonta ”alku aina hankalaa” pätee myös tähän urakkaan. Uuden rakentaminen on haastavaa.

Aluevaltuuston ja -hallituksen työssä näkee, että aivan kaikki on uutta. Koska tämä on uusi hallintotaso, jokainen päätös ja linjaus tehdään ”ensimmäisen kerran maailmassa”.

Millainen luottamushenkilöapparaatti?

Törmäsin tähän heti vaalien jälkeen. Suurimman valtuustoryhmän puheenjohtajana minun tuli yhdessä Kokoomuksen piirijohdon kanssa organisoida vaalien jälkeiset poliittiset neuvottelut.

Normaalisti tällaisissa neuvotteluissa sovitaan lautakuntapaikkojen jaosta vaalituloksen mukaisesti. Nyt piti aloittaa paljon kauempaa – eli miettiä, millaisia lautakuntia hyvinvointialueelle pitäisi tehdä!

Se oli mielenkiintoinen harjoitus. Me päädyimme tekemään modernin hybridimallin, jossa on elementtejä sekä kunta- että yritysmaailmasta. Hyvinvointialueenhan pitää hoitaa kahdenlaisia asioita – toisaalta tarjota palveluja ja toisaalta uudistaa palveluja.

Siksi aluevaltuuston alaisuuteen luotiin luottamushenkilöelimiä kumpaakin tehtävää varten:

– Aluehallitus ja lautakunnat ohjaavat operatiivista toimintaa
– Kehitystyötä ideoimaan luotiin erityiset palvelusektorikohtaiset tulevaisuusjaostot

Suuren kaupungin kokoinen apparaatti

Koska kaikki siis tehdään ensimmäisen kerran, kokoukset vaativat paljon enemmän valmistelua, perehtymistä ja neuvotteluja etukäteen. Päätöksillä on myös kiire, joten asioita ei jätetä pöydälle tai palauteta valmisteluun, vaan muokataan tarvittaessa kokouksessa. Siten myös inhimillisten virheiden riski kasvaa.

Aluevaltuuston asialistalla on isoja hallinnollisia asioita. Ne liittyvät tärkeimpien virkojen perustamiseen, hallintosäännön luomiseen, henkilöstön ja omaisuuden siirtoon kaupungeilta, avainhenkilöiden valintoihin, strategian tekemiseen jne jne.

Alueemme budjetti on lähes miljardi euroa, suuren kaupungin luokkaa. Hyvinvointialueelle siirtyy noin 4500 toimihenkilöä ja yli 40 % budjetista Vantaalta ja Keravalta.

Tämä on valtaisa muutos. Oliko tämä fiksua, on makuasia. Kaikki tietävät, että edustamani puolue ei halunnut tällaista uutta byrokratiaporrasta. Mutta, koska se tehtiin, meidän pitää yrittää saada se toimimaan hyvin.

Soteuudistus jäi alueiden tehtäväksi

Soteuudistuksen tavoitteet ovat hyviä: turvata hyvät palvelut ja hillitä kustannusten nousua.

Uudistus tehtiin siksi, että väestömme ikääntyy ja työssäkäyvän ikäluokan suhteellinen osuus alenee. Tuottavassa työssä olevan ikäluokan osuus alenee, samalla kun hyvinvointipalvelujen tarve kasvaa.

Kyse ei ole siitä, että veronmaksajien määrä alenisi. Eläkeläiset maksavat veroja jopa suhteessa enemmän kuin työssäkäyvät. Kyse on siitä, että ikäluokkien pienentyessä tuottavassa työssä olevien ihmisten suhteellinen osuus alenee. Samalla palvelujen tarve kasvaa.

Tämä on supervaikea yhtälö ratkaistavaksi. Se ei onnistu, ilman että opimme tuottamaan palveluja nykyistä tehokkaammin.
Jotta hyvät palvelut pystytään turvamaan ilman, että verorasitus entisestään kasvaa, eurolla pitää saada enemmän aikaan kuin tähän asti.

Kaikki ymmärtävät, että uuden byrokratiaportaan luominen ei lisää tehokkuutta eikä paranna palveluja. Siksi itse soteuudistus on tosiasiassa vielä tekemättä. Soteuudistus jätettiin hyvinvointialueiden hommaksi. Niinpä kaikkien valtuutettujen, puoluekantaan katsomatta, pitää nyt tehdä parhaansa.

Lauri Kaira

Kokoomuksen aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja ja aluehallituksen jäsen,

Vantaa-Keravan hyvinvointialue