Vantaa-Kerava: Mielenterveysongelmat koskettavat yhä useampaa suomalaista
Vuodesta toiseen olemme kuulleet hälyttäviä viestejä siitä, miten nuorten mielenterveys ja jaksaminen ovat koetuksella. Miltei joka neljäs nuori oireilee psyykkisesti, ja mielenterveyden häiriöt ovat yhä useammin syynä sille, että nuori joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle. Etenkin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten riski sairastua mielenterveyden häiriöihin on moninkertainen. Tämä ryhmä ei ole pieni, sillä joka kymmenes nuori kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön
Mielenterveyden häiriöiden kasvusuunta ei saa jää pysyväksi. Toimivat mielenterveyspalvelut tarkoittavat erityisesti perustason mielenterveyspalvelujen parantamista. Me kokoomuslaiset olemme esittäneet eduskunnassa terapiatakuun toteuttamista useaan otteeseen. Terapiatakuun tavoitteena on, että jatkossa harvempi tarvitsisi erikoissairaanhoitoa, kun oireita ja avuntarvetta vastaavaa hoitoa saisi jo varhaisessa vaiheessa perusterveydenhuollossa. Esteenä sen toteutumiselle on enää maan hallitus, joka ei ole puheista huolimatta toiminut terapiatakuun toteuttamisen eteen. Hoitotakuun kiristäminen ei lupauksista huolimatta sisällä terapiatakuuta, sillä perustason mielenterveyspalvelut on rajattu hoitotakuun ulkopuolelle.
Vantaalla lisäsimme resursseja mielenterveyspalveluihin ja sen avulla voidaan merkittävästi parantaa hoitoon pääsyä erityisesti nuorilla. Nyt tehtyä panostusta mielenterveyspalveluihin tulee jatkaa tulevalla hyvinvointialueella ja toteuttaa terapiatakuu kaikille yhteistyössä HUS:n kanssa. Toimivat mielenterveyspalvelut tarkoittavat erityisesti perustason mielenterveyspalvelujen parantamista. Terapiatakuun tavoitteena on, että jatkossa harvempi tarvitsisi erikoissairaanhoitoa, kun oireita ja avuntarvetta vastaavaa hoitoa saisi jo varhaisessa vaiheessa perusterveydenhuollossa.
Parantamalla mielenterveyspalveluihin pääsyä voidaan vähentää merkittävästi mielenterveysongelmista johtuvia sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä. Mielenterveysjärjestöjen mukaan terapiatakuun myötä noin 7500 koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevaa henkilöä voisi kuntoutua vuosittain etuuksien piiristä työelämään.
Kasvavien mielenterveyspalveluiden tarpeiden rinnalla Suomea vaivaa vakava psykoterapeuttipula, ja kasvavaa hoitovajetta on pahentanut myös yli 300 psykoterapiakoulutuksesta valmistuneen ammattilaisen ammattipätevyyden rekisteröimisen viivästyminen. Psykoterapiakoulutuksen siirryttyä yliopistojen alaisuuteen Valvira kieltäytyi rekisteröimästä 300 valmistunutta psykoterapeutin ammattinimikettä vedoten koulutuksen sisällön laatuun ja toteutustapoihin. Nyt tulleesta EU:n tuomioistuimen päätöksessä todetaan, että estettä rekisteröinnille ei ole koskaan ollutkaan. Mikäli EU:n tuomioistuimen päätös saatetaan hallituksen toimesta viipymättä voimaan, tuo se suomalaiseen mielenterveystyöhön, Kelan palveluntuottajaksi ja alaa vaivaavaan työvoimapulaan 300 kokenutta ja laadukkaasti koulutettua ratkaisukeskeistä psykoterapeuttia lisää.
Jokaisella on oikeus saada tarpeen mukaista hoitoa mielenterveyden oireiluun silloin kun sitä tarvitsee. Apua on saatava nopeasti ja helposti, olivat kyseessä sitten ensimmäiset oireet tai pitkittyneet mielenterveyden ongelmat.
Sari Multala
kansanedustaja, Vantaa-Keravan hyvinvointialueen aluevaltuutettu