Vantaa-Kerava: Hoitajat ilman palkkoja -mielikuva ei lisää hoitoalan vetovoimaa
Hoitajapula on uutisten kiistaton kestoaihe. Uusia viisastenkiviä etsitään jatkuvasti, miten hoiva-alan pito- ja vetovoimaa saataisiin parannettua. Samaan aikaan hoitajia on jäänyt ilman palkkojaan, koska tietojärjestelmiä ei osattu uusia siten, että järjestelmän vaihtaminen ei olisi näkynyt loppuasiakkaalle eli hoitajalle.
Kun liiketoiminnan puolella kriittisiä tietojärjestelmiä uusitaan, liiketoiminta loppuu, jos projekti epäonnistuu pahasti. Ei siis ole varaa epäonnistua. Eikä todellakaan olisi ollut varaa epäonnistua myöskään hoitajien palkanmaksujärjestelmien uusimisessa.
On monia keinoja, joilla voidaan varmistaa kriittisten järjestelmäprojektien onnistuminen. Ensimmäinen askel on se, että tunnistetaan, että järjestelmä on kriittinen. Silloin siihen liittyvä projekti on kriittinen. Sen jälkeen lähdetään miettimään, miten tietojärjestelmän oikeasta toiminnasta voidaan varmistua ja hyväksytään, että tämä varmistaminen maksaa rahaa.
Ensimmäinen keino oikean toiminnan varmistamiseen on rinnanajo. Tällöin ajetaan kahta järjestelmää, eli uutta ja vanhaa, samaan aikaan samoilla tiedoilla vähän aikaa ja varmistetaan, että ne tuottavat samanlaisen aineiston tässä tapauksessa palkanmaksua varten.
Sen jälkeen pilotoidaan jollakin pienellä joukolla siten, että on mahdollista viedä pilotoinnissa mukana oleville palkansaajille palkka-aineisto käsin, jos joku menisikin pieleen. Kolmas keskeinen varmistus on pohtia, miten palataan vanhaan järjestelmään, jos havaitaan, että uusi ei toimikaan oikein. Kaikkien näiden keinojen tarkoitus on löytää korjattavia virheitä hallitusti.
Tietokone ei tee sitä mitä käyttäjä haluaa, vaan täsmälleen sen, mitä käyttäjä käskee. Näissä viime aikojen tilanteissa ohjelmistot ovat toimineet oikein. Tietojärjestelmäprojektit ovat kuitenkin paljon muutakin kuin toimivia ohjelmistoja. Ei auta, että palkka-aineisto muodostetaan, jos henkilön palkkatietoja ei ole syötetty järjestelmään. Melkein aina tietojärjestelmäprojekteihin kuuluukin myös muutoksia prosesseihin. Niiden kuvaaminen ja roolittaminen on keskeistä järjestelmäprojektin onnistumiseksi. Tässä yhteydessä on tarkoitus havaita myös koulutustarpeet läpi koko organisaatio.
Nyt tehdyissä palkkajärjestelmäprojekteissa on aineistoja viety myös käsin uuteen järjestelmään. Ihminen tekee aina virheitä, vaikka hän yrittäisi olla kuinka tarkka tahansa. Varsinainen epäonnistuminen tapahtuu siinä, jos järjestelmään ei ole rakennettu tarkistusta siihen, että tiedot ovat oikein viety.
Laadukas tietojärjestelmäprojekti on tietenkin kalliimpi kuin huonosti tehty. Koko yhteiskuntamme toiminnalle on kuitenkin kriittistä, että hoitajat saavat palkkansa. On sangen harmillista, että osaamattomuus tietojärjestelmäpuolella aiheuttaa lisää haasteita hoitajapulan ratkaisemiseen.
Susanna Kaiju
Vantaa-Keravan aluevaltuutettu