Vantaa-Kerava: Ideologista järjenkäyttöä
Voiko järjen käyttö olla ideologinen valinta? Näin meille ainakin valtuustosalin itälaidalta väitettiin, kun hyvinvointialueen valtuuston kokouksessa käsiteltiin Vantaalta hyvinvointialueelle siirtyvää omaisuutta ja sopimuksia. Kokoomuksessa ei nimittäin kannatettu ajatusta, että hyvinvointialue omistaisi kaikki palveluidensa tarvitsemat kiinteistöt. Sen sijaan toivoimme terveen järjen käyttöä, ja sitä pidettiin ideologisena.
Soteuudistus on hämmentänyt oikein urakalla vanhaa maailmanjärjestystä. Siksi on ehkä paikallaan kerrata pari asiaa: Vuoden 2023 alusta lähtien hyvinvointialueen päätehtävä on järjestää asukkaiden tarvitsemat hyvinvointi- ja pelastuspalvelut. Kuntien päätehtäviä ovat korostuvat kasvatus ja koulutus, kaupunkisuunnittelu sekä elinvoiman ja hyvinvoinnin edistäminen.
Sote- ja pelastuspalveluiden siirtyminen kunnilta hyvinvointialueelle pyritään toteuttamaan mahdollisimman pehmeästi niin, ettei vuoden vaihtuessa asukkaiden näkökulmasta juuri mikään muuttuisi. Hallinnon näkökulmasta vastuiden siirtyminen kuitenkin muuttaa monta asiaa. Esimerkiksi kuntien omistamat kiinteistöt eivät automaattisesti siirry hyvinvointialueiden omistukseen, vaikka niissä edelleen järjestettäisiin samat palvelut kuin ennenkin. Tällöin kunnan päättäjien on aidosti mietittävä, kannattaako kiinteistö edelleen omistaa itse vai ulkoistetaanko riski jollekin muulle toimijalle. Vastaavasti hyvinvointialueella tulee mietittäväksi, onko kyseinen kiinteistö tarkoituksenmukainen palveluiden tuotantoon vai kannattaisiko palvelut siirtää toimivampiin tiloihin.
Olen itse sekä Vantaan kaupunginvaltuuston että Vantaan ja Keravan hyvinvointialuevaltuuston jäsen, joten joudun pohtimaan kiinteistöjen kohtaloa vähintäänkin kahdelta eri kantilta. Tietysti tärkeintä on huomioida asukkaiden näkökulma, sillä molemmat hallinnolliset alueet palvelevat samoja asukkaita. Silloin tärkeintä onkin palveluiden toimivuus ja vaikuttavuus. Kiinteistöön sitoutuminen voi pahimmillaan heikentää palveluita, jos rakennus onkin sisäilmaongelmainen, liian pieni tai väärässä paikassa. Asukkaiden kannalta on paras vaihtoehto suunnitella ensisijaisesti parhaat palvelut ja toimiva palveluverkko, ja jättää kiinteistönpitoon liittyvät ongelmat kiinteistöalan ammattilaisille.
Julkisen vallan kannattaa keskittyä perustehtäviinsä, joihin ei todellakaan kuulu kiinteistöjen omistaminen ja ylläpito. Aikaisempien luottamustoimien johdosta tunnen varsin hyvin, millaisia hankaluuksia esimerkiksi Vantaan kaupungille on koitunut omistamiensa kiinteistöjen heikosta ylläpidosta ja väistötilojen etsimisestä sisäilmaongelmaisten rakennusten korjausten ajaksi. Eikä tilanne ole lainkaan parempi valtiolla tai muilla kunnilla. Minua on hyvin vaikea vakuuttaa siitä, että julkishallinnon organisaatioiden oikeasti kannattaisi omistaa kiinteistöjä. Olen nimittäin nähnyt mihin se johtaa.
Jos terveen järjen käyttö todellakin on ideologiaa, edustan sellaista ideologiaa mielelläni.
Sami Kanerva
Vantaa-Keravan aluevaltuutettu