Inhouse-yhtiö ei saa olla ensisijainen ratkaisu
Hyvinvointialueet ympäri maata perustavat innolla uusia inhouse-yhtiöitä ja liittyvät olemassa olevien kuntayhtiöiden osakkaaksi. Julkisomisteisia yhtiöitä on syntynyt muun muassa talous- ja henkilöstöhallintoon, ateria- ja kiinteistöpalveluihin ja kuljetuksiin. Elinkeinoelämän järjestöt ovat aiheellisesti olleet huolissaan siitä, että julkisomisteiset yhtiöt uhkaavat levitä huomattavasti laajemmalle alueelle kuin millä ne ennen sote-uudistusta operoivat.
Inhouse-yhtiöillä tarkoitetaan sidosyksikköyhtiötä, jonka omistajiin hyvinvointialue kuuluu. Tulemalla inhouse-yhtiön osakkaaksi hyvinvointialue välttää normaalin, hankintalain mukaisen kilpailutusmenettelyn, jossa yksityisillä yrityksillä olisi mahdollisuus tarjota palveluitaan ja eri toimijoiden hinta- ja laatuerot tulisivat näkyväksi. Räikeimmissä tapauksissa kilpailutusten välttämisen mahdollistava osakkuus syntyy vain yhden osakkeen vaihtaessa omistajaa.
Inhouse-yhtiöissä ei ole kyse mistään pienestä asiasta. Vuonna 2019 tehdyn tutkimuksen mukaan kilpailutuksen ulkopuolelle jäävien sidosyksikköhankintojen määrä on 15 miljardia euroa. Suomessa on siis ainakin 15 miljardin markkina, johon yksityisillä yrityksillä ei ole pääsyä. Sote-uudistuksen myötä tämä suljettu markkina tulee kaikella todennäköisyydellä vain kasvamaan.
Inhouse-yhtiöt ja niihin liittyvät haasteet ovat olleet esillä myös Länsi-Uudellamaalla. Hyvinvointialue on liittynyt osakkaaksi muun muassa Kuntien Tiera Oy:hyn, Istekki Oy:hyn ja Sarastia Oy:hyn inhouse-hankintojen toteuttamiseksi. Aikataulu hyvinvointialueen rakentamisessa on hyvin tiukka, eikä hankintojen tekeminen normaalilla menettelyllä ole kaikissa tapauksissa ollut mahdollista.
Aluehallituksessa olemme olleet tarkkana siinä, että nyt siirtymävaiheessa tehtävät inhouse-ratkaisut eivät saa automaattisesti jäädä pysyviksi. Niiden tarpeellisuutta on tarkasteltava uudelleen vielä tämän vaalikauden aikana.
Myös hyvinvointialueen tarkastuslautakunta kiinnitti aiheellisesti huomiota inhouse-yhtiöihin. Tuoreessa arviointikertomuksessaan lautakunta suositti, että ostettavat palvelut kilpailutetaan ja noudatetaan hankintalain mukaisia hankintaprosesseja eikä käytetä pelkästään inhouse-yhtiöitä. Lautakunta myös suositti, että hyvinvointialue tekee hankintoja inhouse-yhtiöstä ilman hankintalain mukaista kilpailutusta vain silloin, kun hankittavaa palvelua ei ole saatavana avoimilta markkinoilta tai kun sen hankkiminen inhouse-yhtiöltä on hyvinvointialueen toiminnan jatkuvuuden tai jonkin muun syyn vuoksi välttämätöntä.
Tarkastuslautakunnan suosituksista on helppo olla samaa mieltä. Ne pitää ottaa hyvinvointialueen hankintojen ohjenuoraksi. Inhouse-yhtiöihin on suhtauduttava kriittisesti ja mahdollisimman suuri osa hankinnoista tehtävä avoimesti kilpailuttaen. Suorahankinnat voivat pahimmillaan johtaa verovarojen tuhlailevaan käyttöön, palveluiden heikompaan laatuun ja markkinan näivettymiseen.
Hyvinvointialueella on hyvin ja avoimesti toteutettujen hankintojen kautta mahdollisuus säästää veronmaksajien rahaa, parantaa palveluiden laatua ja edistää yrittäjyyttä. Yksityisissä yrityksissä olevaa potentiaalia ei kannata jättää hyödyntämättä.
Emma-Stina Vehmanen
Aluevaltuuston ja aluehallituksen jäsen (kok)
Länsi-Uusimaa, Espoo