Vantaa-Kerava: Vanhuspalveluiden ongelmat korjattava

Kokoomus on tehnyt muiden oppositiopuolueiden kanssa välikysymyksen vanhustenhuollon kriisiytymisestä. Sen tekstissä muistutetaan, että ”vanhuspalveluiden ennestään vaikea tilanne ja hoitajapula ovat vakavalla tavalla kriisiytymässä. On epäinhimillistä, että yhä useampi apua ja hoivaa tarvitseva vanhus, usein moni- ja muistisairas ihminen, jää vaille tarvitsemaansa hoivaa ja hoitoa.”

Kysymys on äärimmäisen vakavasta asiasta. Vanhuspalvelujen ongelmat ovat pahentuneet ja tämän vaikutukset heijastuvat myös muihin terveydenhuollon palveluihin. Kun huonokuntoisille vanhuksille ei ole tarjota hoivapaikkaa, sairaaloiden ja päivystysten osastot ovat ruuhkautuneet. Päivystysruuhkia on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ympäri maan. Tämä vaikuttaa sekä kansalaisten saamaan hoitoon, hoitohenkilöstön työpaineeseen että myös koko toimialan vetovoimaisuuteen ammattina.

Ojasta allikkoon

Hallitus lupasi ohjelmassaan hoitaa vanhusten palvelujen ongelmat. Hallitusohjelman mukaan mm.”palautetaan luottamus vanhuspalveluiden laatuun, oikea-aikaisuuteen ja saatavuuteen”. Toisin kuitenkin kävi. Vaikuttaa siltä, että vanhustenhoidon ongelman korjaamisen sijaan hallitus loi vahingossa ongelmia muille terveydenhuollon aloille.

Tiedän, että jokainen hallitus puoluekannasta riippumatta yrittää parhaansa.  Siksi on vaikea käsittää, miksi näin on päässyt tapahtumaan. Vanhuspalveluiden epäkohdat ja henkilöstöpula on tiedostettu pitkään.

Yksi selitys on se, että asiaa yritettiin korjata liian suuressa määrin pelkällä säädöspykälällä. Hallitus sääti 0,7 prosentin hoitajamitoituksen ja ilmeisesti uskoi sen riittävän.

Lakipykälillä ei kuitenkaan voi poistaa resurssipulaa. Jos voisi, maailmassa ei olisi sen enempää nälkää kuin muutakaan niukkuutta. Äkkiähän parlamentit puutteen kieltäisivät, jos niukkuus lakeja tottelisi.

Kun hallitus sääti 0,7 prosentin hoitajamitoituksen, moni taho varoitti hallitusta siitä, että henkilöstöpulaa ei voi poistaa pelkillä määräyksillä. Pykälien säätämisen lisäksi hallituksen olisi  pitänyt tehdä merkittäviä toimia työvoimapulan ratkaisemiseksi, koulutuspaikkojen lisäämiseksi ja hoidon tason turvaamiseksi.

Kävikö tässä siis niin, että hallitus ratkaisi hoitajapulan ainoastaan paperilla kirjaamalla lakiin sitovan hoitajamitoituksen, mutta ei tehnyt tarvittavia toimia oman tavoitteensa toteuttamiseksi?  Hallitusohjelman lupaus ei näytä toteutuvan.

Hallituksen pitää toimia 

Tilanne on vakava. THL on varoittanut hoitohenkilöstön rekrytoinnin vaikeutuneen viime aikoina entisestään. THL:n arvion mukaan 0,7:n hoitajamitoitukseen siirtymistä on pakko lykätä vähintään vuodella. Kaikki hoivakodit eivät ole pystyneet täyttämään edes nykyistä vaatimusta 0,6:n mitoituksesta henkilöstöpulan vuoksi. Satoja ympärivuorokautisen hoivan asiakaspaikkoja on jouduttu pitämään tilanteen vuoksi tyhjinä.

Arvioiden mukaan Suomessa on noin nyt 10 000–15 000 hoitajan vaje ja tilanne pahenee koko ajan.  THL on arvioinut, että vuoteen 2040 mennessä sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan 200 000 uutta työntekijää.

Politiikkaa tuntevat tietävät, että  joidenkin kuukausien kulutta vähänkin järeämpi poliittinen päätöksenteko hyytyy useammaksi kuukaudeksi. Ministerit ja oppositiopoliitikot siirtyvät kohta vaalikentille, sitten rakennetaan uutta hallitusta ja päätöksenteko jää seisomaan.

Toivon mukaan tämä asia voisi olla poikkeus. Tässä pitää kääriä hihat mahdollisimman pian ja ryhtyä hommiin. Puoluekannasta riippumatta, suomalaiset ikääntyvät ja palvelutarve kasvaa. Nämä ovat asioita, joihin sekä nykyisen että tulevan hallituksen pitää panostaa.

Lauri Kaira

Vantaa-Keravan aluevaltuutettu, aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja