Keusotessa on ongelmia, mutta paljon hyvääkin
Keski-Uusimaa uutisoi 11.9. Keusoten noin 40 lääkärin vajeesta, eli lääkärivakansseista on täytetty vain 80 %.
Suurin puute on terveysasemien hoitaja-lääkäri-vastaanotoilla. Puutetta on yritetty korvata ostamalla ulkopuolisia lääkäripalveluja ja mahdollistamalla erilaisia työaikajärjestelyjä.
Terveyskeskuksiin painottuva lääkäripula on tosiasia, kuten myös erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon hoitajapula.
Lääkäripulan taustat ovat erilaiset kuin hoitajapulan. Lääkärit eivät juuri siirry töihin lääketieteen ulkopuolelle kuten tapahtuu hoitajapuolella. Mistä voisi olla kyse?
Perusterveydenhuollon lääkäripula on valtakunnallinen, tämän takia Sosiaali- ja terveysministeriö perusti työryhmän pohtimaan perusterveydenhuoltoon uutta omalääkärimallia.
15.8.2022 julkaistiin Omalääkäri 2.0 -selvityksen loppuraportti. Uusi malli nimettiin ”Hoidon jatkuvuusmalliksi”.
Mallissa keskeisenä elementtinä on potilaan ja lääkärin välisen hoitosuhteen jatkuvuus, jossa potilaan hoidon tukena on omahoitaja ja tarvittaessa moniammatillisen tiimin muita jäseniä.
Hyvin toteutettuna malli hillitsee kustannusten nousua ja parantaa yhdenvertaisuutta.
Raportin mukaan perusterveydenhuollossa on vahvistettava resursseja, lisäämällä sekä lääkäri että hoitajavakansseja.
Työssäjaksamista on tuettava vastuuväestön riittävän pienellä koolla, työajan hallinnalla, riittävillä sijaistuksilla ja työnohjauksilla.
Vakituisen työntekijän irtisanoutuessa Keusotesta tehdään ns. lähtökysely.
Tuoreimmassa kyselyssä lähdön syiksi ilmoitettiin 1. muut syyt, 2. halu kehittyä uralla, 3 johtaminen, 4. vaikutusmahdollisuuksien puuttuminen, 5. liikaa muutoksia.
Lääkäreiden pääluottamusmies näkee vakituisten lääkäreiden lähtösyinä ensisijaisesti suuren ja ajoittain valtavankin työmäärän, lääkärivaje on lisännyt tätä taakkaa ja huolta jonoissa olevista entisestään.
Ongelmia ei saa vaientaa, mutta Keusotessa on paljon hyvääkin.
Esimerkiksi yhteistyö hoitajien ja lääkärien välillä toimii usein saumattomasti ja lääkärit arvostavat todella hoitajien työtä ja ammattitaitoa.
Hammashoidon jonoja on saatu hyvin purettua ja hammashoito saa paljon hyvää palautetta asiakaskyselyissä.
Taustalla tehdään myös todella paljon työtä hyvinvointialueelle saumattoman siirtymisen eteen.
Keski-Uusimaa onkin valtakunnan vertailussa pisimmällä hyvinvointialueelle siirtymisen valmistelussa. Esimerkkejä ja positiivisia aiheita on paljon.
Hyvinvointialueen valtuusto luo puitteet ja strategian palveluiden järjestämiselle ja johtamiselle henkilöstöä kuullen.
Strategian tulee olla sellainen, että kaikki johtajat, esihenkilöt ja työntekijät voivat seisoa sen takana.
Paljon on jo tehty ja meillä on usko, että pienin askelin voimme päästä hyvinvointialueiden välisessä vertailussa suositeltavimmaksi työpaikaksi ja sitä kautta lääkärivakanssit pikkuhiljaa täyttyvät.
Hyvä yhteistyö hyvinvointialueen kaikilla tasoilla on tärkeää. Meidän on kuultava toisiamme ja meidän on tultava kuulluksi.
Olemme yhdessä vastuussa Keusoten maineesta. Viidakkorumpu on tehokas erityisesti negatiivisten asioiden eteenpäin viemisessä.
Mitä jos kokeilisimme asioita positiivisuuden kautta? Sekä valtuutetut että työntekijät, toisivat välillä esille niitä hyviä asioita, joita on jo tehty ja joita ollaan tekemässä?
Nikolai Rintala
erikoislääkäri
Keusote, lääkäreiden pääluottamusmies
Sari Silventoinen
erikoislääkäri
aluevaltuutettu (kok.)
Järvenpää