Vantaa-Kerava: Sote-uudistus – joko on hoidon jatkuvuuden vuoro?
Hyvinvointialueilla on strategiatyö käynnissä. Keskusteluissa työntekijöiden, asukkaiden ja politiikkojen kanssa tulee esiin samat toiveet: Paremmat palvelut, nopeampi palveluiden saatavuus ja huoli rahoituksen riittävyydestä.
Elokuussa 2022 julkaistiin Sosiaali- ja terveysministeriön Omalääkäri 2.0 selvityksen loppuraportti. Pääotsikkona oli Hoidon jatkuvuusmalli.
Vahva tieteellinen näyttö osoittaa, että saman yleislääkärin hoitaessa potilasta hoidon laatu paranee, sairastuvuus ja kuolleisuus vähenevät merkittävästi, terveydenhuollon palveluiden kokonaistarve ja -kustannukset pienenevät ja potilastyytyväisyys paranee. Nämä kaikki tulokset ovat hyvin samankaltaisia kuin soteuudistukselle asetetut toiveet ja tavoitteet.
Hoidon jatkuvuuden vaikutus terveydenhuollon toimivuuteen ja yleislääkäreiden työssä viihtymiseen on ollut tiedossa jo vuosikymmeniä. Erilaisilla perusterveydenhuollon toimintamalleilla on yritetty päästä tavoitteeseen. Työntekijät ovat innostuneena lähteneet mukaan erilaisiin kehittämisprojekteihin. Projektin toimintatapojen vakiintuessa työntekijät ovat todenneet, etteivät palvelut parane eikä työ muutu sujuvammaksi pelkästään terveydenhuollon toimintatapaa muuttamalla, vaan henkilökuntaa pitää olla riittävästi väestön koko ja palveluiden peittävyys huomioiden.
Itse olen noin 10 vuotta johtanut yhtä suomalaista terveysasemaa. Työntekijätilanne vaihtelee, mutta kun meidän terveysasemalla on riittävästi työntekijöitä, niin työ on sujuvaa kaikilla ammattiryhmillä, ja potilaat pääsevät vastaanotolle nopeasti. Mikään toimintamallin muutos ei paranna hoidon saatavuutta, jos työntekijöitä on liian vähän.
Suomessa aiemmin käytössä olleen palvelujen saatavuutta selvästi parantaneen väestövastuujärjestelmän romuttuminen johtui keskeisesti riittämättömästä perusterveydenhuollon resursoinnista. Erityisesti suurissa kaupungeissa lääkäreiden väestövastuu- tai listapotilaiden määrä oli liian suuri.
Vaikka omalääkärimalli romuttui, niin potilaat edelleen kysyvät perusterveydenhuollossa asioidessaan, että kuka on minun omalääkäri tai vastaanotolta poistuessaan että oletko sinä nyt jatkossa minun omalääkäri. Vastaan aina, että saa ja kannattaa varata aika aina samalle lääkärille.
On ymmärrettävää, että ihminen haluaisi asioida tutun ja luotettavan lääkärin tai hoitajan luona terveyshuolissaan. Terveys on yksi tärkeimmistä asioista elämässä. Ihmiset valitsevat tutun palvelun monissa muissakin asioissa, kuten kampaajalla käydessään tai ruokakaupassa asioidessaan.
Perusterveydenhuollon käytössä olevat resurssit eivät ole kasvaneet viimeisen 20 vuoden aikana. Tämän seurauksena perusterveydenhuolto on ajautunut vakavaan ja pitkäkestoiseen häiriötilaan, jonka vaikutukset ovat heijastuneet heikentyneenä terveydenhuollon laatuna ja kasvavina kustannuksina kaikille terveydenhuollon sektoreille. Kesällä 2022 oli paljon uutisia siitä, että päivystykset ovat ylikuormittuneet. Potilaat odottavat päivystyksissä jonoissa tuntikausia ja hoidon saatuaan odottavat päivystyksessä osastopaikkaa ja osastoilla jatkohoitopaikkaa.
Hyvinvointialueen strategiaan pitää kirjata selkeiksi tavoitteiksi hoidon jatkuvuus ja riittävät terveydenhuollon resurssit eli työntekijät.
Marja Ahava
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuutettu, lääkäri