Palvelusetelit toimivat tutkitusti Keski-Uudellamaalla 

Hyvinvointialueiden aloittaessa moni kysymys sosiaali- ja terveyspalveluissa nousee jälleen pinnalle. Esimerkiksi edeltävän hallituksen aikana palveluseteleiden hyödyistä saatiin tutkimustuloksia, mutta miten niille käy tulevaisuudessa. 

Palvelusetelillä edistetään valinnanvaputta sote-palveluissa, sillä niillä hankittava palvelu on vaihtoehto hyvinvointialueen tuottamalle palvelulle. Palveluseteli voi olla joko tulosidonnainen tai jokaiselle asiakkaalle yhtä suuri. Lisäksi kustannukset on katettava setelillä kokonaan palveluissa, jotka ovat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan maksuttomia. 

Viime hallituksen aikana valinnanvapautta kokeiltiin Uudellamaalla kolmella osa-alueella: perusterveydenhuollossa asiakkaan suoraan valitsema vastaanottopalvelu, henkilökohtainen budjetti ja suun terveydenhuollossa asiakkaan suoraan valitsema yksikkö. Kokeilualueena olivat kaikki kuusi Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen kuntaa: Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Tuusula, Pornainen ja Nurmijärvi. Lisäksi henkilökohtaisen budjetin osalta kokeilussa olivat mukana Porvoo, Sipoo ja Lohja.  

Kokeilu toteutettiin vuosina 2017–2019 ja sen tavoitteena oli saada tietoa ja kokemuksia valinnanvapaudesta silloin kaavailun sote-uudistuksen valmistelun tueksi.  Kun Sipilän hallituksen sote-uudistus kaatui ja valinnanvapauden osa-alueiden valmistelua ei jatkettu, kokeilun toiminnot lopetettiin elokuussa 2019. Hukkaan kokeilu ei kuitenkaan mennyt, vaan saatuja tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa hyvinvointialueiden toiminnassa.  

 

Palvelusetelille kysyntää 

Valinnanvapauskokeilu palveluseteleillä ei ollut pieni projekti.  Väestöpohja perusterveydenhuollon vastaanottopalvelujen osuudessa oli noin 200 000 asukasta, henkilökohtaisessa budjetissa noin 313 000 asukasta ja suun terveydenhuollon osuudessa noin 150 000 asukasta. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen väkiluku on 202 597. 

Valinnanvapautta päätti käyttää suuri joukko. Perusterveydenhuollon vastaanottopalvelujen osalta valinnanvapautta hyödynsi yli 10 000 asukasta, suun terveydenhuollon yksikön valintaa noin 1 800 asukasta ja henkilökohtaista budjettia 140 asukasta. Palveluseteleille oli siis selvää kysyntää keskiuusimaalaisten keskuudessa. 

Kokeilu osoitti, että edellä mainitut palvelut pystyttiin toteuttamaan valinnanvapauden avulla niin järjestäjän eli kunnallisen puolen, palveluntuottajien eli yksityisten toimijoiden kuin asukkaiden näkökulmasta. 

 

Myönteinen palaute 

Perusterveydenhuollon vastaanottopalvelujen osalta kokeilu sujui parhaiten. Tämän osalta kokeilussa kyseistä palvelua tuotti neljä eri yritystä ja näiden 10 eri toimipistettä. Näin ollen kaikki kokeilualueen yksityiset lääkäriasemat olivat mukana.  

Henkilökohtaisen budjetin ja suun terveydenhuollon osalta sen sijaan ilmeni tiettyjä haasteita. Henkilökohtaisen budjetin osalta palveluntuottajia oli mukana yli 70 kappaletta, mutta asukkaita oli hidasta ja vaikeaa saada mukaan. Suun terveydenhuoltoon asukkailla oli kiinnostusta, mutta palveluntuottajat kokivat vaikeaksi osallistua mukaan.  

Kaiken kaikkiaan kokeilun asukkailta saatu palaute oli loppuraportin mukaan pääosin myönteistä. Asukkaat olivat erittäin tyytyväisiä siihen, että he saivat itse valita tarvitsemansa sote-palvelun tuottajan. Palvelut olivat nopeammin saavutettavissa, mikä oli yksi suuri tekijä sille, että lähes kaikki valinnanvapautta hyödyntäneet kokeilun asukkaat olisivat halunneet palveluseteleiden jäävän käytännöksi.  

Teksti: Santeri Nousjoki