Vantaa-Kerava: Menestyvä yritys panostaa työtyytyväisyyteen

Moni suomalainen yritys kärsii työvoimapulasta. Tämä on tosiasia etenkin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Vuoden -23 alussa aloittavat hyvinvointialueet joutuvat tämän haasteen eteen. Suuri osa palveluista sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla on lakisääteisiä. Eduskunnan tekemällä päätöksellä on tehty laki mm. hoitajamitoitukseen, joka on tullut voimaan porrastetusti. Siirtymäajan päättyessä 1.4.2023 edellytetään vähintään 0,7 mitoitusta. Mitoitukseen lasketaan työntekijät, jotka osallistuvat välittömään asiakastyöhön. Tämä tilanne panee yksityiset yritykset ja hyvinvointialueet kilpailemaan ammattitaitoisesta työvoimasta. Viisas yritys panostaa työhyvinvointiin ja -tyytyväisyyteen tiukassa kilpailutilanteessa.

Työtyytyväisyyteen vaikuttaa tehtyjen tutkimusten mukaan työn merkityksellisyys sekä palkka.  Noin puolet ihmisistä arvostaa palkkaa tärkeimpänä työtyytyväisyyteen liittyvänä tekijänä, palkalla pitää tulla toimeen ja sen avulla voi tehdä elämässään jotain muuta merkityksellistä. Toinen puoli ihmisistä kokee työn merkityksellisyyden tärkeimmäksi työtyytyväisyystekijäksi. Yksilötasolla tärkeiksi asioiksi koetaan se, että työntekijä saa tukea, arvostusta ja kiitosta työstään. Kun työstä saa myönteistä palautetta, positiivinen asenne työhön lisääntyy. Työyhteisötasolla hyvä henki, joustavuus ja omaan työhön vaikuttamismahdollisuudet koetaan tärkeiksi.

Korona-aikana monilla työpaikoilla siirryttiin enemmän toimistolta kotiin tekemään etätöitä. Tämä malli toimi joillakin työntekijöillä hyvin, johon vaikutti paljon elämäntilanne. Monet ihmiset kuitenkin kokivat, että sosiaaliset kontaktit jäivät olemattomiksi. Toimistolla enemmän työskentelevät työntekijät kokevat vähemmän työn kuormittavuutta. Tähän vaikuttaa se, että työyhteisössä saa tukea ja sosiaaliset kontaktit tekevät työnteosta monipuolisempaa. Korona-aikana ihmiset alkoivat pohtia, mikä työn rooli on omassa elämässä. Sosiaalisessa mediassa Amerikasta kantautui eri puolille maailmaa quiet quitting -malli (hiljainen lopettaminen). Ihmisellä on tarve saavuttaa balanssi antamansa työpanoksen ja saamansa vastineen välillä. Tavoitteena on vähentää työn kuormittavuutta ja saada aikaan tasapaino työn ja muun elämän välillä.

Moni työyhteisö on lähtenyt panostamaan hyvään työhyvinvointiin. Hyvät esimiestaidot ovat avainasemassa. Mikäli epäselvät vastuut, ristiriitatilanteet ja huono johtaminen jatkuu pitkään työyhteisössä, se kuormittaa työntekijöitä enemmän kuin työn määrä. Keskusteleva organisaatiokulttuuri saa huippuosaajat viihtymään ja pysymään. Hyvä johtaja luottaa sanontaan ”luovuta, luota ja luotsaa”. Alaiset arvostavat sitä, että esimies on läsnä ja häneltä saa tarvittaessa apua, mutta hän luottaa siihen, että alaiset osaavat ja hoitavat työnsä.

Anitta Orpana
Vantaa-Kerava-aluevaltuutettu, VTM
Vantaan kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen