Vantaa-Kerava: Maarit Raja-Ahon kokemus hyödyksi – Hyvinvointialue vakaasti kohti vuodenvaihdetta
Hyvinvointialueen valmistelu on ollut iso ja mielenkiintoinen prosessi. Kehittämistyö alkaa toden teolla vuodenvaihteessa, kun hyvinvointialue aloittaa toimintansa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle oli onni saada hallituksen puheenjohtajaksi sote-alalla koko tähänastisen työuransa työskennellyt Maarit Raja-Aho. Laaja-alaisesta terveysalan kokemuksesta on ollut monipuolisesti hyötyä, kun sote-maailma ja terminologia on tuttua. Valmistautuminen vuodenvaihteen sote-starttiin on sujunut hyvässä hengessä ja hyvinvointialue on vuodenvaihteessa valmis aloittamaan.
– Tavoitetila on, että muutos ei näy kielteisenä asiakkaaseen päin, vaan palvelut säilyvät, netti- ja puhelinpalvelut toimivat, samoin palkanmaksu. Saadaan varmistettua turvallinen siirtymä. Vantaalla ja Keravalla on ollut aiemminkin hyvää yhteistyötä, toteaa Maarit Raja-Aho.
Suunnittelun alkuvaiheessa virkamiehiä ei ollut montaakaan. Kun toimialajohtajat saatiin rekrytoitua, alkoivat asiat edetä paremmin. Myös luottamushenkilörakenne on ollut vajavainen, eivätkä jaostot eli hallituksen työrukkaset ole päässeet aloittamaan, ennen kuin vasta loppuvuodesta.
– Hyvinvointialueen valmistelua on leimannut eniten aikataulupaine. Laajat kokonaisuudet, kuten kilpailutukset vaativat pitkiä valmisteluaikoja, joihin tässä kiireessä ei ole ollut mahdollisuuksia. Sen sijaan on tehty sopimusten siirtoja. Kesääkin hyödynnettiin siten, että annettiin valtuutetuille asioita kommentoitaviksi.
– Talousarvioneuvottelukuntaan nimettiin kattava poliittinen edustus niin, että valtasuhteista huolimatta otettiin edustajia myös pienpuolueista. Kun kaikki ovat mukana, työ sujuvoituu ja hyväksymisvaihe valtuustossa helpottuu – kaikki sitoutuvat paremmin.
Liikennevalot neuvotteluissa
Vaikuttaa siltä, että hyvinvointialue ei tuota paljoa poliittisia kipukohtia. Aluehallituksen strategianeuvottelut menivät hyvässä hengessä. Apuna oli liikennevalomalli. Jos esitys sai laskentakaavan mukaan vihreää 60 %, se meni suoraan läpi. Keltaisella valolla aiheesta neuvoteltiin. Osa muutosesityksistä meni sinisellä jaostoille valmisteltavaksi.
– Isoista asioista ei ollut vääntöä, lähinnä tekstimuotoilua, sanoituksia ja painotuksia. Mittareiden kehittämistyö siirrettiin yhteisesti sovittuna jaostojen työlistoille. On tärkeää, että päätöksenteko perustuu huolelliseen valmisteluun ja sitä kautta tutkittuun tietoon, Raja-Aho toteaa.
– Paljon tuli kommentteja vaikuttamistoimielimiltä: vanhus-, monikulttuurisuus-, nuoriso- ja vammaisneuvostoilta. Niitä ei unohdeta.
– Pitkä prosessi syntyi siitä, kuinka kaupungin omistaman ja hallinnoiman Vantin tuottamat sotepalvelut siirretään hyvinvointialueelle. Lopulta järjestettiin kilpailutus ja voittaja ottaa palvelut tuottaakseen. Edellytyksenä sopimuksessa oli, että kilpailun voittanut yhtiö palkkaa Vantin työntekijät vanhoina työntekijöinä.
Hoitajamitoituksesta yksimielisyys
Vanhuspalveluiden hoitajamitoituslain valmisteilla olevaan muutokseen lain porrastamisesta löytyi yhteinen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tahtotila. Kaikki ymmärsivät, että halutaan hyvää hoitoa vanhuksille, mutta todettiin että siihen pitää olla muitakin keinoja kuin hoitajamitoitus.
– Voitaisiin hyödyntää enemmän järjestöyhteistyötä, erilaisia yhteistyön muotoja, digipalveluja, järkeistää toimintoja sekä tukea omaishoitajuutta entistä enemmän. Miettiä asumispalveluja uusiksi, kuten kotona asumisen tukemista Hollannin mallilla. Erittäin tärkeää on mahdollistaa yrittäjyys ja luoda alueen tarpeiden mukaan mahdollisuuksia yritysmaailmalle muotoilla palvelut uudella lailla.
Yhtäläinen hoitajamitoitus ei myöskään ole tarkoituksenmukaista. Mitoituksen tulisi perustua hoitoisuuteen ja todellisiin yksilöllisiin tarpeisiin. Toisaalla mitoitus voisi olla jopa suunniteltua korkeampi ja toisaalla voitaisiin hyvä hoito toteuttaa pienemmilläkin resursseilla.
– Olennaista on myös ennaltaehkäisy. Tutkimusten mukaan elintavat keski-iässä ennustavat merkittävästi vanhuuden päivien terveyttä ja toimintakykyä.
HUS-kuvio pinnalla juuri nyt
– Uudenmaan HUS-ratkaisu on täysi susi ja vaatii kehittämistä, Raja-Aho ruoskii. Rahoitusmallissa ei otettu huomioon kaikkia näkökulmia, eivätkä rahat riitä. HUS on yliopistollinen keskussairaala, jossa hoitotyö on samalla lääketieteellistä tutkimus- ja kehitystyötä.
– Malli valuttaa rahoja Uudeltamaalta muualle Suomeen. Eduskuntaa on siitä informoitu. Varoituksia meni alkuvuodesta, mutta ne on sivuutettu. HUSilla on noin 100 M€ leikkauspaine. Rahoitusmallin seurauksena palveluja joudutaan karsimaan. Tämä on virhe valtioneuvoston hallitustyöskentelyssä.
– Aiemmin HUS on voinut sanella, että erikoissairaanhoito tehdään näin, ja on lähettänyt laskut kunnille. Jos budjetti on ylitetty, rahat on löydetty jostain, jos alitettu, on äänestetty, mitä rahoilla tehdään. Nyt Uudenmaan hyvinvointialueilta tulee rahoitus HUSille. Kustannukset junnaavat jälkijunassa, indeksi laahaa perässä, kun väestönkasvua ei oteta huomioon.
Maarit Raja-Aholla on oikeus osallistua HUSin hallituksen kokouksiin. Hän on ollut mukana myös pelastuslautakunnan ja muidenkin lautakuntien kokouksissa.
Mitkä ovat haasteet?
Koko Suomea koskettaa työvoimapula, joka tulee olemaan haaste myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Myös rahoitusmalli ja rahojen riittävyys ovat huolenaiheita.
Tietojärjestelmät on saatava toimimaan. Keravalla on sama Apotti-potilastietojärjestelmä kuin Vantaalla, jotka piti olla helppo yhdistää, mutta se vaatiikin miljoonia. Keravalaisten kanssa yhteistyö on sujunut kitkatta ja heitä on sijoitettu tärkeisiin tehtäviin – alueen hallituksessakin on kokoomuksen kuudesta jäsenestä kaksi Keravalta.
– Olen tässä puolipäiväisenä, mutta kyllä siinä näyttää aina koko päivä kuluvan ja opettajan työt lähihoitajakoulutuksessa jäädä. Mutta hyvinvointialueen synnyttäminen on mielenkiintoista ja tiedonjano sen kuin kasvaa. Kehittämistyö alkaa toden teolla vuodenvaihteessa, kun ollaan oikeasti alueella. Tositoimet ohjaavat kehitystä.
Teksti ja kuva: Jukka Nissinen