Toimiva perusterveydenhuolto – mikä ihmisille on tärkeää?
Toimiva perusterveydenhuolto on terveydenhuollon kivijalka. Perusterveydenhuollossa on sinnitelty liian vähäisillä resursseilla vuosia ja näin Suomen terveydenhuolto on kivijalan rapautuessa kriisiytynyt. Uusilla hyvinvointialueilla on mahdollisuus korjata tilanne. Nyt erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon järjestämisvastuu ja budjetti ovat saman hallinnon alla. Tarvitaan priorisointikeskustelua, miten rahat jaetaan, jotta perusterveydenhuolto vahvistuu ja terveydenhuollon kivijalka tukee koko terveydenhuoltoa.
Mikä on kansalaisen näkökulmasta tärkeää toimivassa terveydenhuollossa? Usein ensimmäisenä mainitaan, että terveyspalveluihin pitää saada yhteys. Yksinkertaisesti, että potilaalle soitetaan takaisin kohtuullisessa ajassa. Puhelinpalvelun palveluvalikko ei saa olla liian monimutkainen, jotta ehtii älypuhelimella valita oikeat linjat. Tärkeää on, että puhelimeen vastaa ammattilainen, joka kuulee kansalaisen huolen ja että tehdään hoitosuunnitelma, miten edetään asian selvittelyssä. Digitaalinen yhteydenotto koetaan myös tärkeänä kanavana, koska se ei ole aikaan tai paikkaan sidottu. Yksinkertaiset ja selkeät asiat on helppo hoitaa digikanavien kautta. Ihmiset kuitenkin arvostavat mahdollisuutta päästä puhumaan terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, kun ongelma on monimutkaisempi. Huolta voidaan helpottaa jo puhelimessa.
Yhteydenoton jälkeen pitää tarvittaessa päästä oikean ammattilaisen vastaanotolle. Kansalaiset arvostavat myös muiden ammattiryhmien ammattitaitoa ja vastaanottoa kuin lääkäreiden. Tärkeintä on, että kontrolli tai vaiva hoituu laadukkaasti ja potilas kohdataan arvostavasti. Kiireettömissä asioissa 1-2 viikon odotusaika vastaanotolle on kansalaisten mielestä kohtuullinen. Koetaan, että asia on jo hoidossa, kun on saatu aika vastaanotolle. Perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisaikoja tiukennetaan portaittain. 1.9.2023 alkaen hoitotakuu on perusterveydenhuollossa 14 vuorokautta. 1.11.2024 alkaen hoitotakuu perusterveydenhuollossa on 7 vuorokautta. Kahden viikon hoitotakuu olisi antanut enemmän joustomahdollisuutta toiminnan järjestämiseen ja aika olisi ollut kohtuullinen potilaille. Liian tiukat, hyvää tarkoittavat säädökset, voivat haitata ammattilaisten työtä.
Päivystysasioissa ihmiset arvostavat kohtuullista odotusaikaa tai ajanantoa päivystykseen, jos mahdollista. Suomalaiset ymmärtävät hyvin, että kiireellisissä asioissa on erilaisia kiireellisyyksiä. Akuutit tilanteet hoidetaan heti ja vähemmän kiireellisissä päivystysasioissa voi joutua odottamaan. Yli 4h odotus alkaa olla jo useimman mielestä liikaa, siinä tulee jo nälkäkin.
Hyvin toimivassa perusterveydenhuollossa on hyvä hoidon jatkuvuus. Tästä on kiistaton tutkimusnäyttö: hoidon laatu paranee, sairastuvuus ja kuolleisuus vähenevät merkittävästi, terveydenhuollon palveluiden kokonaistarve ja -kustannukset pienenevät ja potilastyytyväisyys paranee. Tähän voisi vielä lisätä kokemuksena, että yleislääkärin työhyvinvointi paranee. Kansalaiset eivät osaa vaatia hoidon jatkuvuutta tällä termillä, mutta he osaavat kysyä terveyskeskuksessa omalääkäriä. Tämä termi elää vahvana kansalaisten keskuudessa ja kuvaa hyvin hoidon jatkuvuuden ajatusta. Suomessa on viime vuosina järjestetty perusterveydenhuoltoa tiimimallin periaatteella. Tässä muutama lääkäri ja hoitaja muodostavat tiimin, joka hoitaa omaa väestöään. Näin kansalaisella on omalääkärin sijaan omatiimi ja hoidon jatkuvuutta voidaan toteuttaa näissä puitteissa.
Toimivassa terveydenhuollossa on tärkeintä, että ihminen saa oikean avun oikeasta paikasta oikeaan aikaan. Tämän vuoksi on tärkeää, että perusterveydenhuollossa on riittävästi tekijöitä eri ammattiryhmistä. Toivottavasti hyvinvointialueet huomioivat suunnitelmissaan vahvistaa terveydenhuollon kivijalkaa -perusterveydenhuoltoa – jotta koko terveydenhuolto ei romahda.
Marja Ahava
Kansanedustajaehdokas
Vantaa