Kokoomuksen talouspoliittinen ohjelma: Nyt on aika laittaa talous kuntoon
1. HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN
RAHOITUS KESTÄVÄLLE POHJALLE
Kokoomuksen tavoitteena on turvata hyvinvoinnin kasvu ja suomalaisille tärkeimpien palveluiden tulevaisuus. Tämä edellyttää Suomen julkisen talouden tasapainottamista seuraavan kahden vaalikauden aikana. Toivomme, että myös muut puolueet ovat valmiita sitoutumaan tähän.
Julkisen talouden velkaantuminen on johtunut nopeasti kasvaneista julkisista menoista. Rahaa on kuluneen vaalikauden aikana laitettu koronakriisin hoidon ja turvallisuuden vahvistamisen lisäksi miljardikaupalla myös muihin menokohteisiin aivan alkumetreiltä lähtien. Lähes 40 miljardin euron alijäämiä ei voi perustella vain koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan.
Hallitukselta on puuttunut kyky laittaa julkisen menot tärkeysjärjestykseen. Kun uusia tärkeitä menokohteita on tullut, hallitus ei ole pystynyt hillitsemään menoja missään vähemmän tärkeässä. Tämä on johtanut alijäämien paisumiseen ja yhteiskunnan kriisinsietokyvyn heikkenemiseen.
Tuleva vaalikausi on ratkaiseva velkaantumiskehityksen pysäyttämiseksi. Suomalaiset ansaitsevat hallituksen, joka kykenee vastuulliseen taloudenpitoon ja rohkeaan kasvupolitiikkaan. Tässä ohjelmassa esitetään kokoomuksen ehdotukset tulevan hallituksen talouspolitiikan tavoitteiksi sekä keskeisistä reformeista niihin pääsemiseksi. Kannustamme muita puolueita samaan. Kokoomukselle kynnyskysymys on, että seuraava hallitus laittaa Suomen talouden kuntoon.
Kokoomuksen mielestä seuraavan hallituksen on laadittava ja toteutettava suunnitelma, joka tasapainottaa julkisen talouden seuraavan kahden vaalikauden aikana. Seuraavan vaalikauden aikana valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien taloutta tasapainotetaan suoraan kuudella miljardilla eurolla. Rakenteellisilla työllisyyttä vahvistavilla päätöksillä tavoitellaan 100 000 uutta työllistä, joka vahvistaisi julkista taloutta yli kahdella miljardilla eurolla.
Tulevan vaalikauden aikana käynnistetään rohkeita rakenneuudistuksia, jotka parantavat työllisyyttä ja tuottavuutta sekä vauhdittavat talouskasvua. Rakenneuudistuksilla tavoitellaan menojen kasvun hidastumista kahden vaalikauden aikana. Menoja sopeutetaan etupainotteisesti säästämällä vähemmän tärkeistä kohteista sekä jarruttamalla indeksejä.
Kokoomus ei halua tasapainottaa julkista taloutta kotitalouksien kustannuksella kiristämällä verotusta. Vaihtoehtoina ovat säästöt ja työllisyyskeinot. Vain näin velkakierre voidaan pysäyttää.
Tasapainotustoimien lopullinen mittakaava on määriteltävä hallitusohjelmaneuvotteluissa valtiovarainministeriön ja Suomen Pankin arvioiden mukaan siten, että se riittää saavuttamaan asetetut tavoitteet. Hallitusohjelman laatimisessa hyödynnetään myös valtiovarainministeriön meno- ja rakennekartoitusta. Hallitusohjelmaa on ryhdyttävä rakentamaan talouspolitiikan raamista.
Talouspolitiikan tavoitteiden toteutumista on seurattava vaalikauden aikana vuosittain kehys- ja budjettiriihissä. Jos tavoitteet eivät näytä toteutuvan, tehdään täydentäviä päätöksiä niiden saavuttamiseksi.
Kokoomus tasapainottaisi julkista taloutta vauhdittamalla talouskasvua, nostamalla työllisyysastetta, toteuttamalla rakenteellisia uudistuksia sekä karsimalla julkisen sektorin vähiten tärkeitä menoja. Myös veropolitiikan on tuettava talouskasvua, työllisyyttä ja julkisen talouden tasapainottamista.
Talouspolitiikan kokonaisuudet:
- Talouskasvun vauhdittaminen ja kilpailun edistäminen
- Työllisyysasteen nostaminen ja työelämän uudistaminen
- Suorat menosäästöt ja rakenteelliset uudistukset
- Verotuksen painopisteen siirtäminen
2. TALOUSKASVUN VAUHDITTAMINEN
JA KILPAILUN EDISTÄMINEN
Kokoomuksen tavoitteena on vauhdittaa talouskasvua vähintään 0,5 %-yksikköä vuosittain. Tavoitteen saavuttamiseksi Kokoomus parantaa työmarkkinoita, kehittää markkinoiden toimintaa, parantaa yrittäjyyden ja omistamisen edellytyksiä sekä panostaa osaamiseen ja innovaatioihin.
Suomi tarvitsee harkittuja lisäpanostuksia osaamiseen ja innovaatioihin muun muassa nostamalla TKI-rahoitusta kohti 4 prosenttia BKT:sta ja pääomittamalla valtion omaisuudella korkeakouluja. Kokoomus haluaa huolehtia myös varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, toisen asteen koulutuksen sekä korkeakoulujen riittävistä resursseista.
Kokoomus uudistaisi sääntelyä ja sujuvoittaisi lupaprosesseja investointien houkuttelemiseksi. Haluamme purkaa tarpeetonta sääntelyä, joka nostaa markkinoille tulon kynnystä sekä heikentää mahdollisuuksia investoinneille, tuottavuudelle ja talouskasvulle.
Reilu kilpailu avoimilla markkinoilla on paras keino kannustaa yrityksiä parantamaan palveluita ja laskemaan hintoja. Parantamalla kilpailua voidaan myös vahvistaa julkista taloutta. Siksi Kokoomus avaisi markkinoita ja toteuttaisi kunnianhimoisen reilun kilpailun ohjelman.
Kokoomus haluaa vahvistaa kotimaisen yrittäjyyden, omistamisen, säästämisen ja sijoittamisen edellytyksiä sekä suomalaisten yritysten vientimahdollisuuksia. Haluamme varmistaa yrityksille kannustavan, vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön ja verotuksen.
Kokoomus haluaa laatia kokonaisvaltaisen valtion rahoitustoimintaa ohjaavan strategian ja uudelleenkohdentaisi julkisten toimijoiden osallistumista rahoitusmarkkinoilla kasvun kannalta tarpeelliseen toimintaan. Valtion omaisuutta voidaan tarvittaessa hyödyntää kasvun kannalta tarpeellisiin investointeihin.
Kokoomus haluaa varmistaa toimivat liikenneyhteydet ja tietoliikenneyhteydet koko Suomeen. Vauhdittaisimme myös digitalisaation ja datatalouden mahdollisuuksien hyödyntämistä. Kestävän kasvun Suomi edellyttää myös asuntopolitiikan uudistamista, jotta suomalaiset voivat sujuvasti muuttaa töiden perässä sinne, minne uudet työpaikat syntyvät. Haluamme tehdä Suomesta puhtaan, edullisen ja toimitusvarman energian sekä vihreän teollisuuden suurvallan.
Toimenpiteet:
- TKI-rahoitus: Nostetaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus 4 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Parannetaan yritysten TKI-verokannustinta yksityisten TKI-investointien vauhdittamiseksi.
- Korkeakoulutus: Vahvistetaan tieteen ja tutkimuksen rahoitusta. Toteutetaan vaalikauden mittainen ohjelma, jossa korkeakouluja pääomitetaan valtion omaisuudella yhteensä miljardilla eurolla ja vähintään puolella miljardilla yksityistä rahaa. Kasvatetaan korkeakoulutettujen osuutta väestöstä. Vuoteen 2030 mennessä 50 % ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon.
- Sääntely: Uudistetaan kaavoitus-, lupa- ja valitusprosesseja investointien sujuvoittamiseksi. Ohjataan lisää resursseja kaavoitukseen, rakennusvalvontaan, ympäristö- ja vesilupaviranomaisille sekä hallinto-oikeuksille prosessien nopeuttamiseksi. Tehdään sääntelyyn aina tarvittaessa yritysvaikutusten arviointi.
- Kilpailu: Puretaan markkinoille tulon esteitä, lisätään yritysten välistä kilpailua, kevennetään sääntelyä ja puretaan tarpeettomia normeja. Uudistetaan alkoholipolitiikkaa, raideliikenteen kilpailua, rahapelijärjestelmää, julkisia hankintoja ja apteekkisääntelyä vastuullisen markkinatalouden hengessä. Vahvistetaan kilpailu- ja kuluttajaviraston resursseja kilpailua vahingoittavan toiminnan valvomiseen sekä rajataan julkisomisteisten yhtiöiden kilpailua toimivilla markkinoilla.
- Omistaminen: Parannetaan omistamisen edellytyksiä, kannustetaan omaehtoiseen säästämiseen ja vahvistetaan yritysten rahoituksen saatavuutta käynnistämällä kotimaisen omistajuuden ohjelma. Laajennetaan osakesäästötilin käyttöalaa, poistetaan sen maksimisijoitusraja ja otetaan käyttöön vastasyntyneiden osakesäästötili. Parannetaan talousosaamista.
- Rahoitusmarkkinat: Uudistetaan suomalaisia rahoitusmarkkinoita ja -sääntelyä kasvun ja vaurastumisen vauhdittamiseksi. Kehitetään yritysrahoituksen työkaluja ja varmistetaan yritysten riittävä investointirahoitus.
- Vienti: Jatketaan EU:n sisämarkkinoiden syventämistä ja kansainvälisen kaupan vapauttamista Suomen vientimahdollisuuksien edistämiseksi. Vähennetään riippuvuutta diktatuureista. Turvataan vähintään Suomen kilpailijamaiden tasoisen vientirahoituksen.
- Liikenne: Lyhennetään tie- ja raideverkon korjausvelkaa ja huolehditaan meri- ja lentoyhteyksistä. Mahdollistetaan toimiva lähijunaliikenne uusille kaupunkiseuduille, kehitetään nopeampia raideyhteyksiä ja edistämme raideliikenteen kilpailua.
- Digitalisaatio: Otetaan kiinni digitalisaation ja datatalouden mahdollisuuksista. Vauhditetaan kasvua edistämällä erityisesti pk-yritysten dataosaamista ja digitalisaatiota sekä investointeja nopeisiin yhteyksiin, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Huolehditaan maanlaajuisesta tietoliikenneinfrastruktuurista. Parannetaan julkisia palveluita digitalisaation avulla ja avataan julkisen sektorin dataa tukemaan uusien innovaatioiden syntymistä.
- Asuminen: Poistetaan asunnottomuutta kohdentamalla yhteiskunnan tukemat vuokra-asunnot niitä eniten tarvitseville. Hillitsemme asumisen hintakehitystä lisäämällä tontti- ja asuntotarjontaa. Uudistetaan asumistukijärjestelmän sekä maankäytön ja rakentamisen sääntelyn. Tiivistetään valtion ja kaupunkien välistä kumppanuutta.
- Energia: Vauhditetaan puhtaan energian investointeja ja sujuvoitetaan luvitusta. Laaditaan Suomeen vetystrategia tukemaan siirtymää kohti kestäviä energiaratkaisuja ja tukemaan investointeja uudistamalla ydinenergialaki nopealla aikataululla, asettamalla lähtökohtaisesti myönteinen kanta uusille ydinenergiahankkeille (mukaan lukien pienydinvoima) sekä helpottamalla tuulivoiman kaavoitus- ja luvitusprosesseja.
- Hiilikädenjälki: Päästövähennystavoitteiden lisäksi asetetaan tavoite elinkeinoelämän hiilikädenjäljelle puhtaan vientiteollisuuden vauhdittamiseksi.
- Kaupungit:Otetaan suuret kaupungit kumppaneiksi kasvun luomiseen.
3. TYÖLLISYYSASTEEN NOSTAMINEN
JA TYÖELÄMÄN UUDISTAMINEN
Suomalaisten elintason parantamiseksi, kestävän kasvun vauhdittamiseksi ja hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoituspohjan turvaamiseksi Kokoomuksen tavoitteena on 80 prosentin työllisyysaste vuoteen 2031 mennessä. Seuraavalla vaalikaudella on toteutettava uudistukset työlisyysasteen nostamiseksi vähintään 100 000 työllisellä.
Myös tehtyjen työtuntien määrää pyritään kasvattamaan. Työllisyyden kasvulla tavoitellaan julkisen talouden vahvistumista yli 2 miljardilla eurolla. Hallitusohjelman toimenpiteiden vaikutuksesta työllisyyteen ja julkiseen talouteen on perustuttava valtiovarainministeriön puolueettomaan selvitykseen.
Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää muun muassa työnteon kannustimien parantamista, kannustinloukkujen purkamista, työllistämisen helpottamista paikallista sopimista lisäämällä ja työvoimapalveluiden kehittämistä. Työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää myös kansainvälisen rekrytoinnin sujuvoittamista sekä siihen voimallisesti kannustamista.
Kokoomuksen tavoitteena on maailman paras työelämä. Tämä edellyttää työelämän tasa-arvon, työkyvyn ja työhyvinvoinnin vahvistamista.
Toimenpiteet:
Vahvistetaan työvoimapalveluita, työkykyä ja tasa-arvoa: Työvoimapalveluita uudistetaan vastaamaan paremmin yksilöiden tarpeita. Tukea kohdennetaan erityisesti pitkäaikaistyöttömille. Osatyökykyisten työelämään osallistumiselle muodostetaan joustavat väylät. Työssä jaksamista ja jatkuvaa oppimista tuetaan. Arvioidaan aiemmin hankitun osaamisen laajempaa tunnistamista pätevyyden osoittamiseksi, jotta työstä työhön siirtymää voitaisiin vauhdittaa. Perhevapaauudistuksen toteutumista seurataan ja tarvittaessa toteutetaan uusia reformeja työelämän tasa-arvon ja vanhempainvapaiden tasa-arvoisemman jakautumisen edistämiseksi. Jatketaan varhaiskasvatusmaksujen alentamista ja luodaan polku maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Työllisyysvaikutus 9 000.
Uudistetaan työmarkkinat: Mahdollistetaan kaikille työntekijöille reilu paikallinen sopiminen kaikilla työpaikoilla. Työlainsäädännöstä tulee poistaa järjestäytymättömiä, yleissitovaa työehtosopimusta noudattavia yrityksiä koskevat sopimisen kiellot. Selvitetään vähimmäisehtojen kirjaamista lakiin, sillä kasvavissa määrin on aloja, joilla ei ole valtakunnallista työehtosopimusta tai se ei täytä yleissitovuuden ehtoja. Työehtosopimukset määrittelisivät jatkossakin työsuhteen minimiehdot. Muista asioista voidaan sopia työpaikoilla, kun työnantajan ja työntekijän välinen luottamus on kunnossa. Jos yhteistä ymmärrystä ei löydy, noudatettaisiin työehtosopimusta. Työllisyysvaikutus 15 000.
Vahvistetaan kansainvälistä rekrytointia: Työperäisen maahanmuuton kasvattaminen on välttämätöntä investointien, kasvun ja hyvinvointipalveluiden rahoituksen turvaamiseksi. Toteutetaan Kokoomuksen kansainvälisen rekrytoinnin ohjelmassa (2020) määritellyt toimenpiteet sekä muut kustannustehokkaat toimenpiteet osaavan työvoiman houkuttelemiseksi. Poistetaan vanhakantainen tarveharkinta, luodaan reilun työnantajan sertifikaatti sekä nopeutetaan maahanmuuton lupaprosesseja sekä keskittää työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton yhteen yksikköön.Työllisyysvaikutuksen tavoite 15 000.
Puretaan kannustinloukkuja: Tulonsiirtojen on turvattava riittävä toimeentulo työttömyyden aikana, mutta kannustettava aktiiviseen työnhakuun. Kannustinloukkujen purkaminen on kohdistettava tulonsiirtoihin ja henkilöihin, joiden kohdalla työllistymisen todennäköisyys on korkeampi. Esimerkiksi ansiosidonnainen työttömyysturva sisältää merkittäviä kannustinloukkuja (esim. sosiaaliturvakomitean puheenjohtajisto, 2022 ja ETLA, 2022). Ansiosidonnainen porrastetaan työttömyyden keston mukaan ja lyhennetään. Lisäksi ansiosidonnainen laajennetaan kaikille palkansaajille. Käydään tulonsiirtojärjestelmä muilta osin läpi ja puretaan esimerkiksi työmarkkinatukeen, toimeentulotukeen ja asumistukeen liittyviä kannustinloukkuja. Ulosoton suojaosaa korotetaan ja sovitellun työttömyyspäivärahan suojaosaa nostetaan pysyvästi. Lopetetaan eläkkeen kertyminen työttömyyden ajalta. Tulevalla vaalikaudella tulonsiirtojärjestelmää on uudistettava vastikkeellisen ja kannustavan Kokoomuksen yleisturvamallin suuntaan (Kokoomus, 2018). Työllisyysvaikutus 42 000.
Pienennetään verokiilaa: Työn verotusta kevennetään kaikissa tuloluokissa. Veronkevennysten staattiset vaikutukset julkiseen talouteen katetaan kokonaan kiristämällä vähemmän haitallisia veroja sekä vähentämällä julkisia menoja. Veronkevennysten dynaamiset vaikutukset ohjataan julkisen talouden vahvistamiseen. Kotitalousvähennystä parannetaan työn verokiilan madaltamiseksi. Työn verotukseen voidaan tehdä muita tarpeellisia muutoksia esimerkiksi työperäisen korkean osaamisen houkuttelemiseksi. Toteutetaan kaikki budjettivaikutukseltaan neutraalit työn verotukseen kohdistuvat uudistukset, jotka parantavat työn tekemisen kannustimia. Työllisyysvaikutus 16 000.
Työurien pidentämien: Työuria pidennetään alku- ja loppupäästä. Työssä jaksamista ja työelämässä pysymisen kannustimia vahvistetaan. Arvioidaan niin sanottua Singaporen mallia työssä pysymisen kannustimien vahvistamiseksi. Kokoomus haluaa pidentää työuria lopettamalla eläkkeen kertymisen ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Ansiosidonnaista saavalle kertyy nykyisin eläkettä työttömyysajalta, mutta huomattavasti pienempää työmarkkinatukea saavalle taas ei. Kokeillaan verokannustimia työurien alku- ja loppupäässä tukemaan työurien pidentymistä. Työllisyysvaikutus 19 000.
4. SUORAT MENOSÄÄSTÖT
JA RAKENTEELLISET UUDISTUKSET
Hyvinvointipalveluiden rahoituspohjan vahvistamiseksi tulevalla kaudella valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien taloutta vahvistetaan nettomääräisesti kuudella miljardilla eurolla. Hallitusohjelman laatimisessa hyödynnetään valtiovarainministeriön meno- ja rakennekartoitusta. Julkisen talouden tasapainottaminen aloitetaan välittömästi ja toteutetaan etupainoisesti.
Kokoomus ei sulje mitään kohdetta säästötoimenpiteiden ulkopuolelle, mutta pitää erityissuojelussa koulutuksen, puolustuksen, oikeuslaitoksen ja turvallisuuden määrärahoja.
Kokoomus on sitoutunut TKI-menojen nostamiseen 4 %:n bruttokansantuotteesta, osaamistason nostamiseen sekä hyvinvointipalveluiden vahvistamiseen esimerkiksi terapiatakuun toteuttamalla. Kokoomus haluaa pitää huolta sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden riittävistä resursseista poikkeuksellisina aikoina.
Mikäli menosäästöissä ei onnistuta, panostuksia ei voida toteuttaa. Menosäästöt ja harkitut kohdennukset mitoitetaan siten, että tavoite kuuden miljardin nettomääräisistä säästöistä saavutetaan. Vaalikauden aikana muut menolisäykset rahoitetaan uudelleenkohdennuksina.
Toimenpiteet:
Indeksijarrut: Noin 60 % kaikista valtion menoista kasvaa automaattisesti hintojen nousun mukana. Kokoomuksen mielestä julkisten menojen indeksisidonnaisuuksien tarpeellisuutta tulee arvioida ja siirtyä tarpeellisilta osin harkinnanvaraisiin määrärahakorotuksiin tai hidastaa indeksien kehitystä menojen kasvun hillitsemiseksi. Kokoomus ei muuttaisi indeksikorotuksia esimerkiksi puolustuksen ja koulutuksen määrärahojen osalta. Kokoomuksen mielestä esimerkiksi työttömyysturvan taso ei saisi kasvaa palkkatasoa nopeammin, jotta työn vastaanottamisen kannustimet eivät heikkene.
Tavoitevaikutus julkiseen talouteen vaalikaudelle +1 mrd.
Yritys- ja elinkeinotuet: Yritys- ja elinkeinotukien vähentäminen on ollut usean hallituksen tehtävänä. Kokoomus on sitoutunut tehokkaampaan yritystukien kokonaisuuteen ja on esittänyt konkreettiset suorien tukien ja verotukien leikkauksia vaihtoehtobudjetissa 440 miljoonalla eurolla (Kokoomuksen eduskuntaryhmä 2022). Yritystukia kohdennetaan ylläpitävistä tuista uudistaviin. Tukien tarkastelussa arvioidaan niin tukien tasoa kuin kohdentumista.
Tavoitevaikutus julkiseen talouteen vaalikaudelle +0,5 mrd.
Julkisen hallinnon tehokkuusohjelma: Kokoomus käynnistää koko julkista taloutta koskevan hallinnon tehokkuusohjelman. Valtion budjetin toimintamenojen ja muiden hallinnon säästöjen ulkopuolelle rajataan maanpuolustuksen, rajaturvallisuuden, sisäisen turvallisuuden, oikeuslaitoksen sekä tutkimuksen ja koulutuksen toimintamenot. Valtiolta eläköityy ja siirtyy muihin tehtäviin vuosittain keskimäärin noin 6000 henkilötyövuotta vuoteen 2030 mennessä. Valtiovarainministeriön mukaan valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden tilakustannuksissa on lähes miljardin euron säästöpotentiaali (VM 2022). Digitalisoidaan julkista hallintoa ja prosesseja. Esimerkiksi Tanskassa on saavutettu noin 260 miljoonan euron säästö viranomaispostin kuluissa luomalla lainsäädännölliset puitteet digitaaliselle postilaatikolle (Digitaliseringsstyrelsen, 2023).
Tavoitevaikutus julkiseen talouteen vaalikaudelle +1 mrd.
Muut menosäästöt: Talousarvioprosessissa hallinnonalojen menot asetetaan tärkeysjärjestykseen ja tingitään vähemmän tärkeistä menoista. Kokoomus ei kohdistaisi säästöjä esimerkiksi koulutukseen, turvallisuuteen tai oikeuslaitokseen. Muutoin kaikki menot tulee arvioida. Yritystukien karsimisen lisäksi Kokoomus esitti vaihtoehtobudjetissa suoria kohdennettuja säästötoimia noin 450 miljoonaa euroa.
Tavoitevaikutus julkiseen talouteen vaalikaudelle +1 mrd.
Julkiset hankinnat ja kilpailutus: Julkisilla hankinnoilla on edistettävä toimivien markkinoiden ja reilun kilpailun syntymistä. Julkisia hankintoja tehdään vuosittain noin 45 miljardilla eurolla (VM 2022). Kilpailluilta markkinoilta hankintoja tehdään kuitenkin vain noin 30 miljardilla (Merisalo ym., 2021). Suurin osuus hankinnoista tehdään sosiaali- ja terveyspalveluissa (Tukiainen & Jääskeläinen, 2019). Tutkimusten mukaan keskimäärin yksi tarjous enemmän kilpailutuksessa laskisi hintoja 5 % (Jääskeläinen & Tukiainen, 2019), joka tarkoittaa noin 1,5 miljardin säästöä. Hankintoja tulee tehdä enemmän kilpaillulta markkinasektorilta ja hankintoja inhouse-yhtiöiltä karsia. Hankintalakia uudistetaan, hankintojen kilpailutusta parannetaan ja kilpailuviranomaisen resursseja vahvistetaan.
Tavoitevaikutus julkiseen talouteen vaalikaudelle +0,5 mrd.
Asumistuen uudistaminen: Asumistukimenot ovat kasvaneet miljardilla eurolla kymmenessä vuodessa. Asumistuen saajien määrä on kasvanut lähes 80 000:lla. Noin 60 % vuokra-asuntokunnista saa asumistukea. Kokoomuksen mielestä asumistukeen tulee toteuttaa reformit, joilla tuki kohdennetaan sitä eniten tarvitseville.
Tavoitevaikutus julkiseen talouteen vaalikaudelle +0,5 mrd.
Laadukkaat ja kustannustehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut: Palvelutarve kasvaa merkittävästi tulevina vuosina, mikä tarkoittaa kustannusten nousua joka tapauksessa. Kustannusten kasvua on kyettävä hillitsemään samalla huolehtien palveluiden saatavuudesta ja laadusta. Rahoitusmalilla on ohjattava alueita parhaiden käytänteiden käyttöönottoon kaikkialla Suomessa. Esimerkiksi Hyvinvointialojen liitto HALI (2022) on laskenut, että mikäli kallein kuntapuolikas olisi päässyt yksikkökustannuksissa mediaanikunnan tasolle, olisi julkisessa taloudessa saavutettu miljardin euron säästö tinkimättä palvelutasosta. Toimiva monituottajamalli parantaa tuottavuutta ja palveluiden laatua.
Tavoitevaikutus julkiseen talouteen vaalikaudelle +1 mrd.
Työllisyysreformien suorat vaikutukset: Kokoomus on esittänyt mittavat työmarkkinoita uudistavat, työvoimapalveluita vahvistavat ja kannustinloukkuja purkavat uudistukset vaihtoehtobudjetissa. Uudistuksien yhteenlasketut suorat vaikutukset ovat noin 550 miljoonaa euroa.
Tavoitevaikutus julkiseen talouteen vaalikaudelle +0,5 mrd.
Muut rakenteelliset reformit: Kokoomus toteuttaisi julkisia menoja vähentäviä tai tuloja lisääviä reformeja, kuten rahapelijärjestelmän ja valtion omistajapolitiikan uudistamisen. Hallitusohjelman laatimisessa tulee lisäksi hyödyntää valtiovarainministeriön rakennekartoitusta.
5. VEROTUKSEN
PAINOPISTEEN SIIRTÄMINEN
Kokoomuksen tavoitteena on yksinkertainen ja läpinäkyvä verojärjestelmä sekä laaja veropohja ja matala kokonaisveroaste. Haluamme siirtää verotuksen painopistettä työn ja yrittämisen verotuksesta päästöjen, haittojen ja kulutuksen verottamiseen.
Kokoomuksen tavoitteena on kestävän kasvun verouudistus, joka vahvistaa julkista taloutta. Ekonomistien mukaan ansiotuloveron kevennykset rahoittavat itsensä noin puoliksi (Pirttilä ja Uusitalo, 2006). Kun ansiotuloverotuksen kevennys rahoitetaan kokonaan kiristämällä vähemmän haitallisia veroja, ohjautuvat dynaamiset vaikutukset kokonaan julkisen talouden vahvistamiseen.
Kokoomuksen veropolitiikan tavoitteena on talouskasvun ja työllisyyden vahvistaminen. Kokonaisveroastetta on pyrittävä siksi vaalikauden aikana laskemaan. Verotusta ja sosiaaliturvaa on yhteensovitettava työnteon kannustinloukkujen purkamiseksi. Veropolitiikan on oltava ennakoitavaa investointiympäristön vakauden turvaamiseksi.
Kokoomus haluaa keventää ansiotuloverotusta. Kevennys on kohdistettava kaikkiin tuloluokkiin työnteon kannustimien parantamiseksi. Lisäksi ansiotuloverotukseen on tehtävä ansiotason nousua vastaava tarkistus vuosittain tai inflaatiota vastaava tarkistus, jos inflaatio kasvaa ansiotasoa nopeammin.
Toimenpiteet:
- Ansiotulovero: Kevennetään ansiotuloverotusta 1,0 miljardilla eurolla. Kevennys kohdistetaan kaikkiin tuloluokkiin työnteon kannustimien parantamiseksi. Rahoitetaan ansiotuloverotuksen keventäminen vähemmän haitallisilla veroilla.
- Kotitalousvähennys: Parannetaan kotitalousvähennystä pysyvästi ja toteutetaan senioreiden korotettu kotitalousvähennys.
- Kulutusverot: Otetaan käyttöön uusi terveysperusteinen vero, kiristetään tupakkaveroa ja korotetaan alkoholiveroa samalla, kun alkoholipolitiikkaa liberalisoidaan. Selvitetään liikenteen, energian ja muun kulutuksen verotuksen tulevaisuutta verokertymän pienentyessä liikenteen sähköistymisen ja fossiilisen energiantuotannon syrjäytymisen myötä.
- Veropohjien tiivistäminen ja harmaan talouden torjunta: Tiivistetään veropohjaa tarkastelemalla kriittisesti olemassa olevien verotukien tarkoituksenmukaisuutta.. Poistetaan työmarkkinajärjestöjen sijoitustuottojen verovapaus ja jäsenmaksujen vähennysoikeus. Tehdään tiivistä kansainvälistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa tehokkaan veronkannon varmistamiseksi.
- Yritys- ja elinkeinoverotus: Selvitetään tarpeita ja keinoja yrittäjyyden ja riskinoton verotuksen parantamiseksi. Yritysten verotus on pidettävä kansainvälisesti kilpailukykyisellä tasolla, eikä yritysten verotusta tule kiristää.
- Yritysten sukupolvenvaihdokset: Selvitetään keinoja helpottaa yritysten sukupolvenvaihdoksia, jotta turvataan yritystoiminnan, investointien ja työpaikkojen jatkuvuus.
- Varainsiirtovero: Selvitetään keinoja asunnon varainsiirtoveron korvaamiseksi fiskaalisesti neutraalilla ja työllisyydelle vähemmän haitallisella keinolla.
- TKI-vähennys: Toteutetaan laaja yritysten tutkimus-, tuotekehityksen ja innovaatiotoiminnan verokannustin. Lisätään vähennykseen mekanismi, joka mahdollistaa sen välittömän hyödyntämisen myös alkuvaiheessaan tappiollisille startup-yrityksille
6. TILANNEKUVA
Tulevan hallituksen yhteistyön tärkein lähtökohta on jaettu tilannekuva. Hallituksella tulee olla yhteinen käsitys siitä, mikä on julkisen talouden tila ja mitä muutoksen tekeminen edellyttää. Hallituspuolueiden tulee nojata päätöksenteossa yhteiseen tietopohjaan.
JULKINEN TALOUS
Julkisen talouden velkaantuminen on ajautunut hallitsemattomalle uralle. Velkaan perustuva taloudenpito romuttaa julkiset hyvinvointipalvelut, pysäyttää talouden kasvun sekä heikentää yhteiskunnan kykyä varautua ja selviytyä tulevaisuuden kriisitilanteista. Kestävyysvaje johtuu pohjimmiltaan ikärakenteen muutoksesta. 2010-luvun taitteesta jokainen työmarkkinoille tullut ikäluokka on ollut pienempi kuin poistunut. Työtä tekevien määrä suhteessa verovaroin huollettaviin vähenee jatkuvasti.
Menojen kasvun on pysyvästi tulojen kasvua nopeampaa. Alijäämien nopea kasvu ei johdu kriiseihin liittyvistä menoista, vaan puuttuvista rakenteellisista uudistuksista ja haluttomuudesta asettaa menoja tärkeysjärjestykseen. Korkomenojen, ikäsidonnaisten menojen sekä puolustusmenojen kasvu kasvattavat julkisen talouden alijäämää tulevaisuudessa ilman uusia päätöksiä. Lisäksi puolueet ovat sitoutuneet nostamaan osaamistasoa ja julkisia TKI-panoksia. Ilman muutosta julkinen sektori ilman eläkelaitoksia on yli 13 miljardia euroa alijäämäinen vuonna 2027 (VM, 2022).
Talouden tilannekuva ja sopeutustarpeen mitoitus tulee pohjata Valtiovarainministeriön ja Suomen Pankin arvioihin. Valtiovarainministeriön mukaan tulevalla kaudella julkista taloutta on vahvistettava kuudella miljardilla eurolla (2022). Suomen Pankki arvioi (2022), että julkisen talouden tasapainottaminen kahden vaalikauden aikana edellyttää yhteensä noin 13 miljardin euron sopeutusta. Tilannekuva tulee päivittää hallitusohjelmaneuvotteluissa Valtiovarainministeriön ja Suomen Pankin ennusteiden mukaan.
Korkomenojen nopea kasvu yhdessä raskaaksi kasvatetun velkataakan kanssa on suistanut velkaantumisen kestämättömälle uralle. Syvenevät alijäämät, kasvavat korkomenot ja hidas talouden kasvu uhkaavat johtaa lähivaalikausien aikana tilanteeseen, jossa velkasuhde ei pienene edes primäärijäämältään tasapainoisella julkisella taloudella (korkomenoista puhdistettu).
Suomen kokonaisveroaste on länsimaiden viidenneksi kirein (OECD, 2022). Erityisesti työn verotus on vertailumaita huomattavasti kireämpää. Maakuntaverokomitean raportissa puolueet ovat määritelleet kireän työn verotuksen verojärjestelmän keskeisimmäksi ongelmaksi (Maakuntaverokomitea s. 146, 2020). Välillisten verojen veropohja tulee useiden vaalikausien päästä supistumaan. Veronkiristyksille ei ole varaa.
Julkista taloutta voidaan vahvistaa vähentämällä menoja ja toteuttamalla rakenteellisilla uudistuksia. Vastuullinen talouspolitiikka ei voi nojata odotuksia nopeampaan talous- tai työllisyyskehitykseen (VATT:n 2022 ja Valtiovarainministeriö, 2022).
TALOUSKASVU
Finanssikriisin lisäksi 2010-luvulla talouden kasvua jarrutti teknologia- ja metsäsektoreiden hiipuminen sekä eurokriisi. Lisäksi 2010-luvun taitteessa työikäisen väestön määrä on kääntynyt laskuun ja tuottavuuskehitys on hidastunut.
Suomen harjoittama 2010-luvun finanssipolitiikka ei ole ollut syynä hitaaseen talouskasvuun. Finanssipolitiikan viritys on ollut koko 2010-luvun Euroopan elvyttävimpiä (VM, 2022). Hallitsemattomasti kasvava julkinen velka on uhka talouden kasvulle.
Inflaatio lähti liikkeelle koronaepidemian jälkeiseen kysynnän voimakkaan nousun, tarjontakapeikkojen, keveän rahapolitiikan ja valtioiden laajan velkaelvytyksen yhteisvaikutuksesta. Venäjän hyökkäyssota kiihdytti hintojen nousua huomattavasti. Suomessa valtion velkaelvytys kiihdyttää hintojen nousua edelleen, joka heikentää kotitalouksien asemaa (esim. IMF, 2022). Matalien korkojen jaksoa ei ole onnistuttu hyödyntämään rakenteellisten uudistusten toteuttamiseksi.
Suomen talouden kasvupotentiaali on kääntymässä alle 1 % tulevan vaalikauden aikana (VM, 2022). Kasvupotentiaalin kääntyminen julkisen talouden korkomenoja alemmalle tasolle, olisi äärimmäisen vaarallinen tilanne, jos julkisen talouden pysyviä alijäämiä ei saada korjattua. Kasvua heikentää vaalikauden ideologinen ja ennakoimaton vero- ja sääntelypolitiikka sekä julkisen talouden näkymää heikentävä finanssipolitiikka. Kasvua hidastaa työvoiman määrän supistuminen ja matala tuottavuuskehitys.
Talouskasvua voidaan vauhdittaa kasvattamalla työn määrää ja työn tuottavuutta. IMF suosittelee purkamaan kannustinloukkuja, lisäämään paikallista sopimista, nostamaan osaamistasoa ja kasvattamaan TKI-panostuksia (IMF, 2023). Tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiointensiteetin kasvu vaikuttaa talouden kasvuun kuitenkin vasta 10-20 vuoden aikajänteellä (VM, 2022). Pääomakannan kääntäminen tuntuvaan kasvuun edellyttää investointiaaltoa. Investointien edellytysten parantamiseksi Suomen on oltava maa, jonka työpanos kasvaa, osaaminen paranee, verotus pysyy kohtuullisena ja investoija voi luottaa sujuvaan sekä ennakoitavaan luvitukseen ja sääntely-ympäristöön.