Vantaa-Kerava: Johtajan arvo

Kun hyvinvointialueet perustettiin, seurasi valtava rekrytointirumba ympäri Suomea. Ensin valittiin hyvinvointialueiden johtajat ja seuraavaksi toimialajohtajat. Julkisuudessa kiinnitettiin huomiota johtajien palkkatasoon mutta ei juuri muuhun.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella hakijatilannetta hiukan jännitettiin etukäteen, mutta onneksi turhaan. Saimme hyviä hakijoita, mutta runsaudenpulaa ei kärsitty. Käytännössä kärkihakijat työskentelivät jo valmiiksi vastuutehtävissä alueella tai lähistöllä. Hyvään tilanteeseen myös vaikutti toimiva poliittinen ja hallinnollinen kulttuuri. Riitaisaan ympäristöön ei kukaan mielellään hakeudu.

Lähtökohtaisesti johtavat viranhaltijat toteuttavat poliittista tahtoa, mutta henkilövalinnat eivät silti ole yhdentekeviä. Mitä korkeammalla hierarkiassa toimitaan, sitä suurempi on henkilökohtaisten kykyjen merkitys. Etenkin uuden organisaation aloittaessa johtaja luo kulttuurin, joka saattaa juurtua organisaatioon vuosikymmeniksi.

Johtamisen merkitys korostuu muutoksessa. Kun halutaan luoda uutta ja kehittää toimintatapoja, henkilöstön osallistaminen ja tukeminen on ensisijaisen tärkeää. Esihenkilöiden ketjun on syytä toimia johdonmukaisesti kaikilla tasoilla, ja etenkin pyramidin ylimmissä kerroksissa omistautuminen ja esimerkillä johtaminen ovat ehdottomia vaatimuksia. Johtajan on reflektoitava jatkuvasti ja pystyttävä tarkastelemaan omaakin toimintaa kriittisesti.

Kun tiedostetaan asukkaiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden merkitys, on kerrassaan kummallista, miten vähälle huomiolle hyvinvointijohtajien osaaminen on julkisessa keskustelussa jäänyt. Onneksi päätöksentekijät asian kuitenkin ymmärsivät, ja valinnoissa onnistuttiin painottamaan nimenomaan johtamisosaamista.

Johtaja voi olla joko kallis tai arvokas. Hyvinvointipalveluiden nykytila on huolestuttava, ja muutoksella alkaa olla kiire. Tekemättä jättämisen hinta on liian korkea – siihen meillä ei ole varaa.

Sami Kanerva

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valtuutettu