Selviytyykö Keusote hoidon velvoitteiden tiukentumisesta?
Perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisaikoja kiristetään portaittain, jotta asukkaiden hoidon alkaminen nopeutuisi. Syyskuun alusta alkaen hoitotakuu on 14 vuorokautta ja ensi vuonna jopa 7 vuorokautta. Myös suun terveydenhuollon enimmäisajat tiukentuvat entisestään. Painetta lisää myös Aluehallintoviraston antama kehotus Keusotelle saattaa välitön yhteydensaanti terveyskeskukseen lain edellyttämälle tasolle. Samaan aikaan Keusoten vastaanottopalveluissa on 40 %:n lääkärivaje.
Keusoten haaste kulminoituu samanaikaisesti kasvavaan henkilöstön vaihtuvuuteen ja heikkoon henkilöstön saatavuuteen. Vaihtuvuus on suurta lähihoitajilla, sairaanhoitajilla, lääkäreillä ja hammaslääkäreillä. Valtakunnallisesti henkilöstön saatavuuteen on reagoitu lisäämällä hoitajien koulutuksen aloituspaikkoja. Tosin pienenevästä ikäluokasta tulisi riittää tekijöitä myös muille aloille turvaamaan yhteiskuntamme toimivuus. Näin ollen ulkomaisen työvoiman saaminen maahan on ensiarvoisen tärkeää. Ulkomaisten sairaanhoitajien, lääkärien ja hammaslääkärien pätevöitymiskoulutuksen soisi laajenevan nopeasti.
Viimeisen puolen vuoden tilastojen perusteella uuden hoitotakuun toteutuminen lääkärin vastaanotolla näyttää haasteelliselta. Selvää on, että hyvinvointialueen rekrytointien tulee onnistua täydellisesti. Samalla sairauspoissaolojen kasvun taittaminen siirtäisi työpanosta asukkaiden hoitamiseen. Näiden lisäksi olisi kallisarvoista saada muihin tehtäviin siirtyneet ammattihenkilöt palaamaan takaisin alalle. Tämän vuoksi Keusoten työnantajaimagon eteen on vielä tehtävä töitä. Henkilöstöetujen lisäksi huomiota kannattaa kiinnittää hyvään johtamiseen, työntekijöiden mahdollisuuteen kehittää omaa työtään sekä työssä jaksamiseen.
Keusote voi itse vaikuttaa hoitoon pääsyn edellytyksiin. Siksi palvelujen tuotantotapoja ja työtehtäviä on tarpeen tarkastella ennakkoluulottomasti. Tämä voisi tarkoittaa avustavan henkilökunnan lisääntyvää käyttöä välillisen asiakastyön tekijöinä, kun viime vuosikymmenen kehityssuunta tässä on ollut päinvastainen. Tilannetta helpottaisi myös se, että kaikilla sote- asemilla olisi asukkaiden asiointipiste. Onnistuneen rekrytoinnin lisäksi hoidon velvoitteiden toteutumisen ytimessä ovat optimaalinen ammattilaisten työnjako, yhtenäiset toimintatavat ja automatisoitu tietojen käsittely. Liikkumavaraa lisäävät myös palvelusetelien käyttäminen palvelujen kysyntähuippujen tasaamisessa, henkilöstövuokraus ja ostopalvelut.
Laajemmin ajatellen hoidon velvoitteiden toteutumisen edellytyksenä ovat myös sosiaali- ja terveydenhuollon toimiva palvelurakenne, sujuvat palveluketjut ja tehokas asiakasohjaus. Osaoptimoinnin sijaan tulisikin tarkastella valtion, hyvinvointialueen ja kuntien toimintaa toinen toisiinsa vaikuttavana ja seurauksia ennakoivana kokonaisuutena.
Eri toimijoiden rakentava yhteistyö, yhteinen suunnittelu ja oikea-aikaiset toimet ovat välttämättömiä hoidon velvoitteiden ja asukkaiden palvelujen turvaamiseksi. Mikäli valtakunnallinen työvoiman riittämättömyys jatkuu pitkään, niin edessämme on todennäköisesti sääntelyn vaatimusten jonkin asteinen lieventäminen toimintaedellytysten parantamiseksi.
Pirjo Vainio
Aluevaltuutettu
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue