Elina Valtonen: Puolitetaan köyhyys Suomessa
Suomessa elää noin 600 000 ihmistä köyhyydessä. Yhteiskunnan tavoitteena tulee köyhyyden vähentäminen pitkällä tähtäimellä. Tulevalla vaalikaudella tämä tulee asettaa myös hallitusohjelman tavoitteeksi.
Köyhyys liittyy usein työttömyyteen. Siksi köyhyyden vähentäminen ja ihmisten hyvinvoinnin turvaaminen on mahdollista vain työnteolla. Jokaisella työikäisellä ja työkykyisellä Suomessa asuvalla pitää olla mahdollisuus osallistua ja tehdä työtä.
Elämä on mielekästä, kun ihminen tulee toimeen omalla palkallaan ja ansioillaan, ilman tarvetta turvautua tukiin. Työ sisältää monia muitakin merkityksiä kuin palkan. Työ on sosiaalinen ympäristö, jossa ahkeroidaan yhteisten päämäärien eteen. Siellä jaetaan elämän suruja ja iloja. Yhteisistä ponnisteluista saadaan yhteisiä kokemuksia. Toisaalta jokainen antaa oman arvokkaan panoksensa yhteiskunnan rakentamiseen – tekipä mitä työtä tahansa.
Siksi työnteosta tulee palkita nykyistä enemmän. Sosiaaliturvajärjestelmä on perattava kokonaisuudessaan läpi, jotta tuloloukuista päästään eroon. On järjetöntä, että työpaikkaa ei kannata ottaa vastaan etuuksien ja tulojen vähenemisen vuoksi. Tulevalla vaalikaudella on vietävä eteenpäin sosiaaliturvan kokonaisuudistusta, jonka tavoitteena on taloudellisesti kannustaa työn vastaanottamiseen. Myös mikroyrittäjyys ja pienimuotoinen yrittäjyys on voitava yhdistää nykyistä joustavammin erilaisiin elämäntilanteisiin.
“Keskeistä on se, että pääsee aluksi edes vähissä määrin kokeilemaan siipiään”
Meidän on rakennettava Suomea, jossa jokaisella on mahdollisuus osallistua kykyjensä mukaan. Ihminen olkoon itse paras arvioimaan oman työkykynsä. Vastaavasti meidän on tuettava malleja, jotka mahdollistavat työn tarjoamisen yhä useammalle. Valitettavasti työmarkkinamme eivät nykyisellään tue monimuotoisuutta ja yksilöllisyyttä niin hyvin kuin niiden pitäisi. Kuitenkin työllistymisessä on keskeistä se, että pääsee aluksi edes vähissä määrin kokeilemaan siipiään ja kerryttämään kokemusta.
Suomen työmarkkinoilla vallitsee edelleen pitkälti yhden koon kulttuuri, jossa valtakunnallisesti määrätään kaikille aloille kiinteät työehdot. Se tarkoittaa liian usein sitä, että työsuhde jää kokonaan syntymättä. Tavoitteena tulee olla, että vähimmäisehdot turvataan, mutta muuten jokaisella työpaikalla pitää voida sopia työehdoista työnantajan ja työntekijän kesken. Paikallinen sopiminen sallisi joustot työsuhteissa ja madaltaisi työnantajan kynnystä tarjota työmahdollisuus myös sellaiselle ihmiselle, joka poikkeaa henkilöistä, joita työnantaja on tyypillisesti palkannut: esimerkiksi ihmiselle, jolla on erilainen koulutustausta, vasta kehittyvä suomen kielen taito tai vaikkapa näkövamma. Työssäoppiminen on saatava kunniaan: osaamisen ja kokemuksen karttuessa palkka nousee ja mahdollisuudet laajenevat.
“Jokaisen tilanne on yksilöllinen, ja siksi tarjotun avun täytyy olla myös”
Osatyökykyisillä on oltava nykyistä joustavammin mahdollisuuksia osallistua työelämään. Erityisesti vammaisten henkilöiden kannustimia ja mahdollisuuksia osallistua työmarkkinoille tulee parantaa. Tämä vaatii myös samalla laajaa asennemuutosta työmarkkinoilla ja sellaista sosiaaliturvajärjestelmää, että osa-aikatyön tekeminen on mahdollista ilman pelkoa siitä, että menettää tuen kokonaan. Yrityksissä tulee olla mahdollisuus sopia työnteon tavoista nykyistä vapaammin. Myös työkyvyttömyyseläkkeellä on lukuisa määrä ihmisiä, jotka tosiasiassa olisivat vähintään osatyökykyisiä, jos ihmisten annettaisiin itse valita.
Työvoimapalveluita on uudistettava tukemaan jokaisen työnhakijan yksilöllistä tilannetta ja kohdennettava tuki sellaisiin toimiin, jotka tutkimusten mukaan todennäköisimmin vahvistavat työllisyyttä. Kokoomus uskoo, että jokaisen ihmisen tilanne on yksilöllinen, ja siksi tarjotun avun täytyy olla sitä myös. Työkyvyn ylläpitäminen ja parantaminen täytyy nostaa keskeiseksi tavoitteeksi tulevalla vaalikaudella. Työssä jaksamista ja jatkuvaa oppimista on tuettava.
TE-palveluiden siirto kuntiin on hyvä alku tällä polulla. Kunnilla on tosiasiallinen kannustin myös itse pyrkiä vähentämään työttömyyttä ja siten köyhyyttä alueillaan. Myös sosiaali- ja terveyspalveluissa on painotettava ennaltaehkäisyä pelkästään ongelmien jälkihoidon sijaan.
Kokoomuksen mielestä mielenterveyteen on luotava perustason palvelurakenne terapiatakuulla. Masennus ja mielenterveyden ongelmat ovat nousseet suurimmaksi syyksi työkyvyttömyydelle, ja tilanne on hälyttävä etenkin alle 36-vuotiailla nuorilla aikuisilla. Terapiatakuulla varmistetaan jokaisen mahdollisuus nopeaan lyhytterapiaan pääsyyn helposti.
“Mahdollisuuksia rakentaa oman näköistä elämää”
Kokoomukselle on tärkeää, että jokaiselle löytyy omanlainen polku osallistua ja tehdä töitä. Me unelmoimme yhteiskunnasta, jossa työnteon tavoista voi sopia vapaammin ja yksilöllisemmin. Jos haluaa tehdä enemmän, saa tehdä. Jos tyytyy vähempään, niin sekin sopii!
Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on sopimus. Laajoja palveluita on olemassa vain, jos työtä tehdään riittävästi. Hyvinvointivaltion turvaamien oikeuksien lisäksi on myös velvollisuuksia. Jokaisen työikäisen ja työkykyisen tulee olla töissä.
Me haluamme antaa ihmisille enemmän mahdollisuuksia rakentaa oman näköistä elämää. Me haluamme hyvinvointia ja vaurautta ihmisille. Siksi nyt on oikea aika tehdä Suomesta mahdollisuuksien yhteiskunta!
Elina Valtonen
Kirjoittaja on kokoomuksen varapuheenjohtaja.