Perusterveydenhoitoon tarvitaan kaikki käsiparit

Ruuhkat terveydenhuollossa ja hoitovelan purkaminen vaikeuttavat ihmisten pääsyä hoitoon. Jos hoitoon ei pääse ajoissa, seurauksena on terveydentilan huonontuminen merkittävästi, minkä jälkeen tarvitaan erikoissairaanhoidon palveluita. Erikoissairaanhoito on aina kalliimpaa kuin ennaltaehkäisevät palvelut, ja yksilön kohdalla se apu voi tulla liian myöhään.

Hoitajia tarvitaan kipeästi lisää julkiseen terveydenhoitoon. On esitetty erilaisia ratkaisuehdotuksia hoitajapulan helpottamiseksi kuten koulutuksen lisäämistä, työperäistä maahanmuuttoa, parempaa johtamista, työolojen parantamista, ja niin edelleen. Näitä asioita tarvitaan, mutta tosiasia on myös se, etteivät ne ratkaise ongelmaa kovin nopeasti. Nämä ovat hyviä ajatuksia, mutta käytännössä osa pidemmän aikavälin suunnitelmia.

Samaan aikaan Suomessa työskentelee yksityisen terveydenhoidon puolella merkittävä määrä hoitajia joko lääkärikeskuksissa tai yksityisissä hoivayhtiöissä. Nämä palvelut saadaan nopeimmin käyttöön tekemällä yhteistyösopimuksia ja käyttämällä enemmän palveluseteleitä myös perusterveyden hoitamiseen. Tärkeintä on saada ihmiset jonoista hoitoon.

Soteen halutaan lisää rahaa, jotta saadaan lisää hoitajia ja turvataan ihmisten palvelut hyvinvointialueilla. Sen jokainen ehdokas haluaa luvata, mutta on tärkeää ymmärtää valtion mittava velkatilanne. On laskettava, kuinka paljon sotepalveluiden tuottaminen maksaa, ja avattava nämä laskelmat julkisiksi. Näin voidaan vertailla kustannuksia ja selvittää, miten palvelut kannattaa tuottaa. On hyvä verrata julkisen palveluntuotannon hintoja yksityisen sektorin hoitopalveluihin; miksi ne tuottavat palveluja kustannustehokkaammin? On tärkeää hyödyntää parhaat käytännöt sekä yksityiseltä että julkiselta puolelta ja varmistaa näin sujuva hoitopolku.

Yksityisiä sote-työnantajia edustava Hali ry:n mukaan kuntien järjestämien sote-palvelujen tuottavuudessa oli keskenään niin suuret erot, että tehottomimman kuntapuolikkaan sote-kulujen laskeminen niiden kuntien tasolle, jotka tuottivat palvelut mediaanitehokkuudella, olisi kuntajärjestelmässä säästetty 1,1 miljardia euroa vuodessa.

Raha ei aina ratkaise. On tutkittava, miten hommat tehdään ja tuotetaan. Tärkeintähän ei ole kuka palvelut tuottaa, vaan että ihmiset pääsevät ajoissa hoitoon.

Seppo Ijäs
Porvoon kaupunginvaltuutettu
Eduskuntavaaliehdokas, Uusimaa (kok.)