Nyt on oikea aika panostaa yrittäjyyteen
Suomi tarvitsee lisää yrittäjyyttä. Usein korostetaan sitä, miten tärkeitä yrittäjien luomat työpaikat ja veroeurot ovat kansantaloudelle. Aivan totta joka sana. Mutta yrittäjyys tuottaa niin paljon muutakin lisäarvoa yhteiskuntaan. Mieti, miten ankeaa elämä olisi ilman rohkeita yrittäjiä, jotka kehittävät uusia palveluita ja tuotteita arkemme helpotukseksi ja iloksi!
Olen töissä Suomen Yrittäjissä ja tapaan työni kautta valtavasti yrittäjiä eri toimialoilta ja koko maasta. Yksinyrittäjiä, muutaman ihmisen työllistäviä, alueensa merkittäviä työnantajia. Vasta aloittaneita, vakiintuneita ja jo monennessa sukupolvessa yritystään pyörittäviä. Niitä, joilla menee todella hyvin ja niitä, joiden on vaikea saada rahat riittämään. Kaikki näistä yrittäjistä ovat Suomelle tärkeitä, jokaista pitää kuulla ja kaikkien heidän onnistumisen mahdollisuuksia vahvistaa.
Seuraavan hallituksen on toteutettava pitkä lista toimenpiteitä yrittäjyyden helpottamiseksi ja uuden kasvun luomiseksi Suomeen. Vasemmistohallituksen politiikka on tarjonnut kylmää kyytiä yrittäjille. Jokainen muistaa, miten ahtaalle huonosti harkitut koronarajoitukset ajoivat esimerkiksi ravintola-, kulttuuri- ja liikunta-alat. Poikkeusaikojen jälkeen yrittäjiä on huolestuttanut erityisesti velan massiivinen kasvu, sillä moni ymmärrettävästi pelkää, että talouden tasapainotus päädytään tekemään veroja korottamalla.
Päivittäin yrittäjien kanssa tekemisissä olevana tiedän, että epäkohtia olisi korjattavaksi kymmenittäin. Aloitetaan selkeimmistä.
Työmarkkinoita ja työlainsäädäntöä on pakko uudistaa, jos haluamme nostaa työllisyysastetta ja turvata hyvinvointiyhteiskunnan. Paikallista sopimista on vihdoin edistettävä kunnolla monen epäonnistuneen yritelmän jälkeen. Työrauhaa pitää edistää laittomia lakkoja sanktioimalla.
Yrittäjyyden veronkorotukset on torjuttava. Estetään vasemmistopuolueiden ajamat listaamattomien yritysten osinkoverotuksen kiristykset ja muut yritysverotuksen korotukset.
Suomalaisessa yhteiskunnassa on edelleen valtavasti turhaa byrokratiaa ja tiukkoja normeja. Vähintään yhtä suuri ongelma on julkisen sektorin omistamien yhtiöiden tulo markkinoille kilpailemaan yrittäjäriskiä kantavien yritysten kanssa. Sääntelyä pitää sujuvoittaa, luvitusmenettelyjä ja muuta byrokratiaa keventää ja varmistaa, että asiointi viranomaisten kanssa on helppoa. Julkiset hankinnat pitää laittaa remonttiin ja inhouse-yhtiöiden toimintaa markkinoilla suitsia.
Kaikki yrittäjät eivät ole hyvätuloisia ja yrittäjyyteen liittyy myös iso epäonnistumisen riski. Yrittäjien sosiaaliturvaa pitää parantaa. Yhteiskunnassamme, jossa palkansaajilla on vahva tukiverkko, myös yrittäjäksi pitää uskaltaa ryhtyä ilman huolta omasta toimentulosta. Konkurssi- ja yrityssaneerausmenettelyissä riittää kehitettävää. Moni yrittäjä uupuu eivätkä burnoutit ole harvinaisia. Muistetaan yrittäjät, kun puhutaan työhyvinvoinnista ja terveyspalveluista niin fyysisiin kuin psyykkisiin sairauksiin.
Naistenpäivää vietettiin juuri. Huomionarvoista on, että vain noin kolmasosa suomalaisista yrittäjistä on naisia. Pienituloisista, alle 2000 euroa kuussa ansaitsevista yrittäjistä selvästi suurempi osa on naisia kuin miehiä. Meidän tulee tehdä töitä sen eteen, että yrittäjyys olisi houkutteleva vaihtoehto yhä useammalle naiselle ja että naisyrittäjien asemaa parannetaan.
Seuraavaan eduskuntaan tarvitaan kansanedustajia, jotka ymmärtävät yrittäjyyttä ja haluavat korjata yrittäjien kohtaamia ongelmia. Yrittäjyysasioiden on oltava vahvasti seuraavan hallituksen työlistalla.
Emma-Stina Vehmanen
Eduskuntavaaliehdokas, Suomen Yrittäjien asiantuntija, kaupungin- ja aluevaltuutettu