Hintojen noustessa myös valtion tulee priorisoida menoja

Valtiovarainministeriö julkaisi tällä viikolla ehdotuksia seuraavalle hallitukselle siitä, miten julkisia menoja voitaisiin karsia ja minkälaisia tuottoja eri verolajien kiristäminen toisi. Ministeriön asiantuntija-arvion mukaan julkisen talouden sopeutustarve seuraavan kahden vaalikauden aikana on yhteensä 9 miljardia euroa.

Lähes kaikki puolueet ovat sitä mieltä, että velkaantumista ei voi loputtomasti jatkaa, vaan talous on saatava kestävälle pohjalle. Näissä vaaleissa on pitkälti kyse keinoista: valitaanko veronkorotusten vai säästöjen tie?

Suomalaiset kotitaloudet ovat viimeisen vuoden aikana joutuneet kiristämään vyötään melko lailla. Inflaatio on nostanut ruuan, sähkön, lämmityksen ja palveluiden hintaa merkittävästi. Asuntolainojen korkojen nousu tekee erityisesti Uudellamaalla melkoisen loven asunnonomistajien käytettävissä oleviin rahoihin.

Samaan aikaan, kun kotitaloudet ovat entistä ahtaammalla, julkiset menot ovat kasvaneet ennätystahtia. Esimerkiksi monien sosiaalietuuksien ja määrärahojen kehitys on sidottu kuluttajahintaindeksiin, joka on noussut voimakkaasti hintojen noustessa. Tänä vuonna palkankorotukset jäävät pienemmäksi kuin tulonsiirtojen korotukset. Se on pitkällä aikavälillä kestämätön tie ja johtaa työn kannustimien heikentymiseen.

Olisi kestämätöntä sysätä veronkorotuksilla valtion talouden tulojen ja menojen yhteensovittaminen kotitalouksien maksettavaksi. Ei voi olla niin, että silloin, kun yksityinen sektori ja kotitaloudet ovat ahtaalla, julkinen sektori porskuttaa ja menoja kasvatetaan, vaikka niiden maksamiseen tarvittaisiin merkittävästi korkeampi veroaste.

Kokoomus on esittänyt, että seuraavan vaalikauden aikana julkista taloutta vahvistetaan 8 miljardilla eurolla. Tästä 2 miljardia euroa on laskettu saatavan työllisyysasteen vahvistumisella, johon liittyy aina spekulatiivisia haasteita riippuen talouden kehityksestä ja muista tekijöistä. Loput 6 miljardia euroa on tarkoitus säästää menoja ja niiden kasvua supistamalla – ja niiden toteutuminen on vakaammalla pohjalla.

Kokoomuksen säästölista koostuu kahdeksasta eri kokonaisuudesta. Ensimmäinen on indeksijarrut, joilla hidastetaan julkisten menojen vuosittaisia korotuksia. Supistamalla indeksikorotuksia tai laittamalla ne jäihin, voidaan saavuttaa 1 miljardin säästöt hallituskauden aikana. Yritystukia kokoomus on valmis leikkaamaan puolen miljardin edestä. Julkisen hallinnon tehokkuusohjelmalla ja menojen yksityiskohtaisella läpikäynnillä tavoitellaan yhteensä 2 miljardin euron säästöjä.

Kokoomus on esittänyt hankintalakiin uudistuksia, joilla pyritään saamaan kasaan noin puolen miljardin euron säästöt. Esimerkiksi siten, että rajataan hankinnan tekemistä kilpailutuksista, joissa on vain yksi tarjoaja, on saavutettu kansainvälisesti merkittäviä tehokkuusparannuksia. Sosiaaliturvan kannustavuutta lisäämällä ja asumistukea rajoittamalla tavoitellaan yhteensä miljardin säästöjä.

Viimeinen puuttuva miljardi on tarkoitus hakea hillitsemällä sosiaali- ja terveysmenojen kasvua. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus on tällä hetkellä noin 20 miljardia ja ilman, että siihen tehdään muutoksia, rahoituksen taso lähestyy vuosikymmenen lopussa 30 miljardia. Kustannusten kasvun hillitseminen on paitsi välttämätöntä, jos halutaan, että julkisia resursseja myös jatkossa riittää tulevaisuuteen panostamiseen, myös mahdollista kohtuullisen kevyin muutoksin rahoitusjärjestelmään.

Politiikan yksi keskeisimmistä tarkoituksista on priorisointi. Nykyinen hallitus on jättänyt priorisoinnin kokonaan tekemättä ja ratkaissut jokaisen eteen tulevan ongelman velkarahalla. Minusta on rehellistä sanoa, että tilanteessa, jossa menot ovat 10 miljardia tuloja suuremmat säästöjä joudutaan tekemään lähes kaikesta paitsi koulutuksesta ja turvallisuudesta.

Suomen talous pitää saada kestävälle pohjalle, sillä tämän päivän velka on huomisen veronkorotus. Me olemme jo valmiiksi maailman kovimpia verottajia, eikä yhdenkään kansakunnan menestys ole lähtenyt siitä, että ihmisiä verotetaan entistä enemmän.

Henrik Vuornos
Eduskuntavaaliehdokas (kok.)