Korkeakoulujen valintakriteereitä on korjattava ja aloituspaikkoja lisättävä

Kodeissa valmistaudutaan nyt ylioppilaskirjoituksiin ja jatko-opintoihin.

Monelle pelkillä ylioppilasarvosanoilla pyrkiminen on ollut helpotus, mutta samalla pääsykoekiintiöitä on pienennetty liikaakin. Esimerkiksi tekniikan alan yhteishaussa ainoastaan 20 prosenttia opiskelupaikoista myönnetään enää valintakokeen perusteella.

Nuorten pääsyä jatko-opintoihin pitää helpottaa, mutta samalla on huomioitava paremmin myös ne, jotka eivät syystä tai toisesta onnistuneet yo-kirjoituksissa tai pyrkivät korkeakouluun ammatillisella taustalla.

Parannettavaa olisi myös kirjoitettavien aineiden painotuksissa eri alojen hakukriteereissä. Matematiikka korostuu lähes mihin tahansa koulutusohjelmaan pyrittäessä. Otan esimerkiksi kielet, sillä muun muassa Helsingin yliopiston ranskan kielen koulutusohjelmaan pyrkivä saa tällä hetkellä pitkän matematiikan laudaturista enemmän pisteitä kuin pitkän ranskan laudaturista. Tätä on perusteltu sillä, että korkea osaaminen matematiikassa kertoo loogisesta ajattelusta, jota taas tarvitaan kielten opiskelussa. Ehkä enemmän se kuitenkin kertoo kielten opiskeluun tarvittavan motivaation ja pitkäjänteisyyden vähättelystä. Ja on jo johtanut siihen, että esimerkiksi ranskan ja saksan kielten kirjoittajien määrä on lähes puolittunut kymmenessä vuodessa. Kielitaitomme kapenee kovaa vauhtia.

Tärkeää olisikin pitää monenlaiset väylät auki korkeakouluihin, huolehtia siitä, että pääsykriteerit ovat tarkoituksenmukaiset ja että aloituspaikkoja on riittävästi. Erityisesti Uusimaa tarvitsee kipeästi lisää paikkoja.

Suomen kaltainen pieni maa pärjää vain osaamisella. Siksi korkeakoulujärjestelmän puutteet on korjattava pikaisesti.

Pia Kauma
Kansanedustajaehdokas