Edessä on vielä yhdet Nato-vaalit

Edessä on Nato-vaalit, mutta ei sillä tavalla kuin suurin osa sen ymmärtää. Suomen Nato-jäsenyys on jo päätetty, siitä ei ole kahta sanaa. Sen sijaan Suomen tuleva rooli Natossa on vielä avoinna.

Historiallisessa perspektiivissä nyt käytävän kilpailun osapuolet ovat yhtäältä länsimainen demokratia ja arvomaailma – sekä toisaalta autoritääristen valtioiden toimet loukata kansainvälistä sopimuspohjaista järjestelmää. Suoremmin sanottuna puhumme diktatuurien toimista hyökätä naapurimaidensa suvereniteettia ja olemassaoloa vastaan.

Nato oli kylmän sodan jälkeen pitkän aikaa ensisijaisesti kriisinhallintaorganisaatio, jossa Suomikin oli mukana. Nato-yhteensopivia olemme olleet jo kauan. Nyt Nato on jälleen uuden edessä, kun yhteinen vihollinen on yhdistänyt Nato-maat. Tämän kaikki suomalaiset varmasti tietävät, mutta olisiko perustietämyksessä silti vielä parannettavaa?

Olemme juuri kuvanneet valmiiksi kymmenosaisen ohjelmasarjan nimeltä ”Nato tutuksi suomalaisille”. Siinä asiantuntijat taustoittavat Naton toimintaperiaatteita. Tavoitteena on tehdä ymmärrettäväksi niitä realiteetteja, joita Suomen tulevaisuudessa tulee poliittisessa päätöksenteossa huomioida.

Lopulta on hyvin paljon itsestämme kiinni, minkälaisen roolin Suomi tulee Natossa ottamaan.

Ensinnäkin Suomen tulee huolehtia siitä, että pääsemme täysivaltaiseksi jäseneksi myös käytännössä. Meillä on uskottava maanpuolustuskyky ja korkea maanpuolustustahto, minkä lisäksi Suomen jäsenyyden myötä Naton maaraja Venäjän kanssa kasvaa 1 340 kilometrillä. Juuri nyt Suomea kuunnellaan herkällä korvalla, eikä meillä ole mitään syytä kätkeä kynttilää vakan alle.

Toiseksi päätettäväksi tulevat muun muassa upseerien määrän lisääminen, ydinasepolitiikka ja pysyvät tukikohdat. Liikkumatilaamme lisää, jos emme kategorisesti ja ennenaikaisesti tee liian äkkijyrkkiä päätöksiä lähinnä strategisista ja sopimusteknisistä asioista. Mistään ei ole sovittu ennen kuin kaikesta on sovittu. Etupeltoon – vajaalla tiedolla – ei päätöksiä kannata tehdä.

Kolmanneksi tärkeää on huolehtia viestinnästä. Kumppanimaita tulee muistuttaa jäsenyyden hyväksymisen jälkeenkin siitä, että Suomi on puolustusliitossa vakuuttava ja tärkeä lisäarvo. Samalla on syytä lisätä myös omien kansalaistemme tietoisuutta. EU:lla on jo toimiva Eurooppatiedotus sekä oma tiedotustoimisto Suomessa. Samanlaista voisi olla aiheellista toteuttaa meillä myös Naton osalta.

Keskustelu jäsenyydestä on käyty, seuraavaksi edessä on keskustelu Suomen tulevasta roolista Natossa, Euroopan Unionissa ja globaalissa maailmanjärjestyksessä. Nämä päätökset tulevat tekemään kevään eduskuntavaaleissa valittavat kansanedustajat.

Luvassa on muutoksia, mutta se on vain hyvä asia. Huolen ja uhkakuvien sijaan nyt on syytä luoda uskoa tulevaan. Muutos ulko- ja turvallisuuspolitiikassamme ei ole uhka, vaan ennen kaikkea mahdollisuus.

Jarno Limnell
Kansanedustajaehdokas