Jokaisen suomalaisen terveystarkastus on rahan tuhlausta

Jokainen täysi-ikäinen suomalainen pitäisi kutsua 2–5 vuoden väliajoin vapaaehtoiseen terveystarkastukseen, ehdottaa Sdp. Tämä on kaunis ajatus koko kansan terveyden edistämiseksi, mutta onko se järkevää?

Suomessa tehdään paljon terveystarkastuksia. Neuvola- ja kouluterveydenhuollon tarkastuksien tavoitteena on tukea lapsen tai nuoren normaalia ikätasoista kehitystä. Työterveyshuollon tarkastuksien tavoitteena on ehkäistä riskityöstä johtuvia terveyshaittoja. Terveydenhuoltolain mukaan hyvinvointialueen on järjestettävä alueensa asukkaille tarpeelliset terveystarkastukset sekä terveysneuvontaa. Tämän vuoksi lääkäri tai hoitaja kysyy tupakasta, alkoholista, painon kehittymisestä, liikunnasta, unesta ja ruokavaliosta, kun potilas ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon.

Terveydenhuollossa ratkaisuja tehdään tutkittuun tietoon perustuen. Tutkimuksien mukaan yleisten terveystarkastusten hyödystä ei ole näyttöä. Sen sijaan rajalliset terveydenhuollon resurssit kannattaa kohdentaa niihin ihmisiin, joilla on terveysriskejä tai sairauden oireita. Kustannustehokas keino terveyden edistämiseen ja terveyserojen kaventamiseen on esimerkiksi sähköinen terveyskysely ja sen perusteella riskiryhmille suunnattu terveystarkastus. Yksilölliset terveystarkastukset ovat kalliita ja kertakäynti ei usein auta elämäntapamuutoksessa, jos ihmisellä ei ole omaa motivaatiota muuttaa elintapojaan.

Yhteiskunnan pitää edistää ihmisen terveyttä kaikin tavoin. Terveellinen ruokavalio on yksi hyvinvoinnin kivijalka. Tiedossa on, että elintarvikkeiden kulutusta lisäävät niiden helppo saatavuus, runsaat valikoimat ja edullinen hinta. Viimeisen 10 vuoden aikana tiheäenergiset ruoat ovat lisääntyneet, sokeripitoiset juomat yleistyneet, pakkauskoot ja annoskoot kasvaneet sekä ruokien valikoimat ja vaihtelevuus lisääntyneet. Lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa terveyttä tukevien elintarvikkeiden hintaan ja saatavuuteen.

Liikunta vaikuttaa merkittävästi ihmisen hyvinvointiin. Terveelliset elämäntavat ovat todennäköisempiä ympäristöissä, joissa tilaisuuksia liikkua on riittävästi tarjolla. Pääkaupunkiseudulla on hienoja esimerkkejä ulkoilumahdollisuuksista kauniissa ympäristössä esimerkiksi Espoon rantaraitti ja pääkaupunkiseudun luontopolut. Arkiliikkumisesta pitää tehdä helppoa. Tarvitaan turvallisia kevyen liikenteen väyliä, jotta lyhyet matkat voi tehdä kävellen ja pyöräillen.

Sosiaalinen ympäristö vaikuttaa käyttäytymiseen, myös terveyskäyttäytymiseen. Toteuttamalla terveellisiä elämäntapoja jokainen voi kannustaa lähipiirin ihmisiä toteuttamaan terveellisiä elämäntapoja.

Harkitut terveystarkastukset ja terveysneuvontakäynnit ovat järkeviä. Ihmisten tukeminen terveellisiin elämäntapoihin on järkevää. Koko kansan säännölliset terveystarkastukset ovat rahan ja resurssien tuhlausta.

Marja Ahava
Yleislääkäri
Kansanedustajaehdokas