Koulutukseen tulee panostaa – se on edellytys talouskasvulle

Lokakuussa 2022 julkaistussa OECD-tutkimuksessa kävi ilmi, että suomalaisten nuorten koulutustaso on laskenut keskitason alapuolelle siinä, missä vuonna 2000 olimme OECD-maiden korkeimpien joukossa. Suomen haasteena on myös krooninen osaajapula – töitä olisi, mutta tekijöitä ei löydy. Oma ikäluokkani on jäämässä Suomen korkeimmin koulutetuksi, jos mikään ei muutu.

Koulutus on inhimillistä pääomaa, avain parempaan tulevaisuuteen. Osaamistason nosto on myös edellytys talouskasvulle ja panostus koulutukseen on tämän edellytys. Emme voi jättää laskua ympäristöstä, mutta ei taloudestakaan nuorten maksettavaksi. Hyvä osaaminen on paitsi avain hyvään asemaan työmarkkinoilla, myös turvaa työelämän muutoksiin: vanhan osaamisen päälle on helpompi rakentaa uutta osaamista.

Kokoomuksessa me haluamme nostaa nuorten ikäluokkien koulutustasoa helpottamalla ilman opiskelupaikkaa tai korkeakoulututkintoa olevien pääsemistä korkeakoulutukseen. Meidän tulee seurata säännöllisesti koulutuksen laatua ja läpäisyä sekä valmistuneiden työllistymistä.

Opetukseen ja tutkimukseen on panostettava. Korkeakoulujen aloituspaikkoja on lisättävä ja ne rahoitettava pysyvällä määrärahalla, jotta osaamistaso voi nousta ja jotta etenemme kohti 2030 tavoitetta korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osalta. Erityisesti paikkoja on lisättävä sinne, missä on paljon nuoria ja suhteessa vähän opiskelupaikkoja, kuten Uudellemaalle.

Satsaaminen opetukseen ei kuitenkaan riitä, jos opiskelijat voivat huonosti. Ilman koulutettuja, työkykyisiä osaajia voi viimeinen sammuttaa hyvinvointivaltion valot. Kolmoiskriisi on kohdellut nuoria huonosti. Terapiaan ja terkkarille on vaikea päästä. Tänään julkaistun Nuorisobarometrin mukaan myös nuorten yksinäisyys on lisääntynyt. Säädetään terapiatakuu, varmistetaan YTHS:n rahoitus ja satsataan liikuntaan.

Toivottavasti nuoret aktivoituisivat myös äänestäjinä – sillä näissä vaaleissa on kyse myös sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta.