Nyt on oikea aika luoda uutta kasvua ja parantaa palveluita digitalisaation keinoin
Kokoomuksen tieto- ja teknologiapoliittinen ohjelma 2023
Nyt on oikea aika tarttua täysillä uusien teknologioiden ja digitalisaation tarjoamaan potentiaaliin. Kokoomuksen tavoitteena on digitalisaation ja uuden teknologian täysimääräinen hyödyntäminen ihmislähtöisesti koko yhteiskunnan hyväksi. Perustan tavoitteen saavuttamiselle luo uusien teknologioiden kehittämisen ja hyödyntämisen mahdollistava toimintaympäristö, jonka ytimessä ovat data, sen liikkuminen eri järjestelmien välillä ja siitä jalostettu tieto. Kun tietoa yhdistellään ja hyödynnetään yli organisaatiorajojen, voidaan ihmisille, yrityksille ja yhteisöille suunnatut palvelut muotoilla paremmin ja tuottaa fiksummin.
Tieto- ja teknologiapolitiikka käsittelee laaja-alaisesti digitalisaatioon ja uusiin teknologioihin liittyviä kysymyksiä. Käytännössä kyse on esimerkiksi pelisääntöjen luomisesta sille, miten liiketoimintaa voidaan rakentaa digitaalisessa ympäristössä. Toisaalta politiikan keinoin voidaan luoda sellaista innovaatio- ja investointiympäristöä, jossa uusia ratkaisuja kannattaa kehittää ja tuoda markkinoille juuri Suomessa. Kyse on paitsi investointikannusteista, myös muun muassa sen turvaamisesta, että markkinat toimivat sujuvasti, julkisia hankintoja tehdään fiksusti, tietojärjestelmät toimivat yhteen ja data liikkuu jouhevasti. Kolmanneksi tieto- ja teknologiapolitiikassa on kyse julkisten palveluiden digitalisaatiosta. Tässä olemme Suomessa jo varsin pitkällä, ja seuraava askel tulee rakentaa niin sanotun elämäntapahtuma-ajattelun varaan, jossa samaan elämäntapahtumaan kytkeytyvät viranomaisten ja yritysten palvelut toimivat saumattomasti yhteen ja tieto liikkuu suoraan palveluntarjoajien välillä.
Kokoomus ajattelee, että digitalisaatio ja teknologian hyödyntäminen ovat yksi tärkeimmistä keinoista parantaa julkisten palveluiden laatua, tehokkuutta ja saatavuutta. Kun aiemmin palveluita rakennettiin viranomaistehokkuus edellä, digitaalisessa maailmassa asioita eri hallinnon ja yhteiskunnan sektoreita voidaan koota saumattomiksi palvelukokonaisuuksiksi. Tällöin ihmisten aikaa ei kuluteta byrokratian hoitamiseen, palveluita on tarjolla oikea-aikaisesti ja tarvittavat viranomaisratkaisut tehdään aiempaa nopeammin ja tehokkaammin automaattista päätöksentekoa ja tekoälyä hyödyntäen.
Kyse ei ole vain sanahelinästä vaan lopulta hyvin konkreettisista arjen asioista. Digitalisaation avulla palveluita voidaan esimerkiksi uudistaa saumattomiksi kokonaisuuksiksi elämäntapahtumien (mm. läheisen kuolema, muutto, työttömyyden kohtaaminen tai perheen erotilanne) ja organisaatioiden tapahtumien (mm. yrityksen taloustapahtumat, yrityksen perustaminen, työntekijän palkkaaminen, toiminnan laajentaminen ulkomaille) ympärille. Oletko esimerkiksi ikinä tullut ajatelleeksi, miksi läheisen kuolema ajaa ihmiset edelleen byrokratian suohon, jossa lippuja ja lappuja joudutaan kiikuttamaan viranomaisluukulta ja pankilta toiselle? Me kokoomuksessa ajattelemme, että näin ei voi olla, vaan tiedon tulisi liikkua automaattisesti ja jouhevasti viranomaisten ja yksityisten toimijoiden välillä. Tämä ei ole utopiaa vaan realismia jo seuraavalla hallituskaudella, kun tahtoa muutokseen löytyy.
Kokoomuksen keinoja, joilla parannamme julkisia palveluita digitalisaation ja uuden teknologian avulla:
- Toteutetaan hallituskauden aikana viisi hanketta, joilla digitalisoidaan kussakin yhden elämäntapahtuman tai yritystapahtuman ympärille kiinnittyvät julkiset ja yksityiset palvelut niin, että ne toimivat saumattomasti yhteen. Otetaan tavoitteeksi 2030 mennessä toteutettava 40 elämäntapahtuman digitalisoiminen. Hyödynnetään hankkeissa yhteentoimivia tietojärjestelmiä.
- Vahvistetaan ihmisten mahdollisuuksia päättää tiedoistaan ja sallia niiden jakaminen. Luodaan omadata-periaatteen mukaisesti yksilöille ja oikeushenkilöille yleislainsäädännön tasolla lähtökohtainen mahdollisuus hyödyntää heitä koskevia julkisissa tietojärjestelmissä olevia tietoja ja antaa lupa tietojen käyttöön sekä niiden yhdistelyyn toisiin tietoaineistoihin muissa palveluissa.
- Tehdään digitaalisista palveluista ensisijainen asiointikanava. Tehdään laadukkaista ja helpoista digipalveluista oletusarvoisesti ensisijainen tapa välttämättömään asiointiin. Huolehditaan, että digitukea on saatavilla nykyistä laajemmin sitä tarvitseville ja että digitaalisuuden ensisijaisuus ei muodosta estettä palveluihin pääsylle.
- Nopeutetaan asioiden käsittelyä ja parannetaan viranomaispäätösten laatua automaattisella päätöksenteolla. Huolehditaan, että automaattista päätöksentekoa koskeva lainsäädäntö on ajan tasalla ja tarjoaa mahdollisuudet jo nykyisin laajasti käytössä olevaan automaattiseen päätöksentekoon. Päivitetään lainsäädäntö mahdollistamaan myös tekoälyn avulla tehtävät automaattiset viranomaispäätökset ja muu uusien teknologioiden hyödyntäminen.
- Edellytetään julkishallinnon tietojärjestelmien kehittämisessä rajapintastandardien ja muiden yhteentoimivuuskäytänteiden noudattamista. Laaditaan digihankkeiden rahoituskriteerit, jotka ohjaavat yhteentoimivuuteen.
- Velvoitetaan julkisia organisaatioita hyödyntämään ”kysy vain kerran” -periaatetta omassa palvelukehityksessä. Tarkennetaan lainsäädäntöä niin, että se estää erillisten tietokantojen perustamisen samojen tietojen keräämistä varten Viron mallin mukaisesti ja osoitetaan lain toimeenpanoon riittävät resurssit.
- Kehitetään digitaalisia julkisia palveluita ihmislähtöisesti eli lähtökohtaisesti aina elämäntapahtumien ympärille. Ihmislähtöinen lähestymistapa luo edellytykset toimintatapojen muutokselle, jossa ongelmia ratkotaan elämäntapahtumien, liiketoimintatapahtumien ja ilmiöiden kautta useiden toimijoiden ja palveluntarjoajien yhteistyönä, ja jossa ihmiselle itselleen varataan lopullinen päätösvalta hänen omien tietojensa käytöstä. Otetaan valtionhallinnon lisäksi yritykset, kunnat ja hyvinvointialueet tiivisti mukaan kehitystyöhön.
Parempien julkisten palveluiden lisäksi digitalisaatio ja teknologinen kehitys ovat valtavia mahdollisuuksia uudelle kasvulle. Ne ovat sitä usein täysin noudatetusta politiikasta riippumatta, mutta politiikan tehtävänä on luoda uudelle kasvulle parhaat mahdolliset edellytykset. On esimerkiksi panostettava osaavan työvoiman saatavuuteen, turvattava riittävä tutkimus- ja innovaatiorahoitus, avattava julkisen datan rajapintoja ja varmistettava markkinoiden toiminta.
Samoin digitalisaatio on valtava mahdollisuus, kun tavoittelemme asemaa puhtaan energian ja ympäristö- ja luontoviisaiden ratkaisujen suurvaltana. Nämä ratkaisut nojaavat poikkeuksetta uuteen teknologiaan, dataan ja digitaaliseen infrastruktuuriin, joiden avulla voimme muun muassa analysoida suuria datamassoja, nopeuttaa tutkimusta, tehostaa tuotantoprosesseja ja lisätä energiatehokkuutta. Digitalisaatiolla on tärkeä osansa myös kiertotalouden moottorina: kehitteillä oleva digitaalinen tuotepassi mahdollistaa tiedonsaannin esimerkiksi tuotteiden käytöstä, huollosta ja kierrätyksestä. Ilman digitalisaation täysimääräistä hyödyntämistä myöskään ympäristöä ja luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteemme eivät ole saavutettavissa.
Julkisen vallan tehtävä tässä kaikessa on luoda mahdollisuudet uudelle kasvulle ja huolehtia, että Suomeen kannattaa investoida ja muuttaa. Tarvitsemme mm. laadukkaita tietoliikenneyhteyksiä, laajaan tietotekniikan hyödyntämistä sekä näiden edellyttämään varmaa sähkönsaantia. Standardoitujen määrittelyjen ja sopimusmallien kautta taas voimme mahdollistaa datan jakamisen ja hyödyntämisen organisaatiorajojen yli sekä turvata yhteentoimivuus eri järjestelmien kesken.
Kokoomuksen keinoja, joilla digitalisaatiosta, datasta ja uusista teknologioista luodaan kasvua:
- Huolehditaan digitaalisesta turvallisuudesta, mutta huomioidaan myös tiedon käytettävyyteen ja kilpailukykyyn liittyvät näkökohdat. Muuttunut turvallisuustilanne vaatii sitä, että kriittinen data, kuten esimerkiksi tietyt paikkatiedot, tunnistetaan ja suojataan mutta tiedon hyödynnettävyys avoimissa tietokannoissa kuitenkin säilytetään.
- Helpotetaan työperäistä maahanmuuttoa ja ICT-alan osaajapulaa. Vauhditetaan työperäistä maahanmuuttoa osaajapulaan vastaamiseksi. Lisätään ICT-alan aloituspaikkoja vuosittain vähintään 10 prosentilla sekä yrityslähtöisiä ohjelmisto-osaajien muuntokoulutuksia alanvaihtajille ja maassa oleville kansainvälisille osaajille. Kannustetaan myös naisia ja tyttöjä hakeutumaan alalle ja puretaan aktiivisesti tätä hidastavia stereotypioita.
- Käynnistetään kasvuohjelma teollisen datan hyödyntämisen lisäämiseksi. Vahvistetaan yritysten valmiuksia hyödyntää dataa vaikuttavasti ja kestävästi liiketoiminnan prosessien tehostamiseen sekä tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.
- Tuetaan pk-yritysten digitalisoitumista. Autetaan pk-yrityksiä tarttumaan digitalisaation mahdollisuuksiin ja nostetaan digitaalisesti edistyneiden pk-yritysten määrää merkittävästi mm. nykyisten rahoitusohjelmien kautta sekä EU-rahoitteisilla innovaatiohubeilla.
- Tehdään parempia julkisia hankintoja ja puretaan keinotekoisia sidosyksikkörakenteita. Lisätään markkinan dynamiikkaa säätämällä nimenomainen omistusosuus, joka sidosyksiköiltä eli julkisilta inhouse-yhtiöiltä edellytetään, jotta hankinnan voi tehdä kilpailuttamatta. Lisätään merkittävästi käänteisten kilpailutusten, innovatiivisten hankintojen, kumppanuusmallien sekä allianssien käyttöä julkishallinnon ICT-hankinnoissa. Huolehditaan, että julkisissa hankinnoissa noudatettavat ehdot tukevat myös ICT-alan vientiä ja kasvua. Tarjotaan koulutusta hankintoja tekeville viranhaltijoille.
- Luodaan Suomeen avoimiin standardeihin perustuvaa, EU-yhteensopivaa datan jakamista edistävää infrastruktuuria käynnistämällä vähintään viisi eri toimialoilla toimivaa data-avaruutta. Edistetään datan liikkuvuutta ja jakamista tukemalla yrityslähtöisten datan jakamisen mallien, sopimuskäytäntöjen ja standardien syntymistä.
- Tartutaan etujoukoissa uusiin mahdollisuuksiin ja teknologioihin. Ollaan hereillä uusista nousevista ilmiöistä ja tartutaan niiden mahdollisuuksin ensimmäisenä. Koneoppivien järjestelmien ja muun tekoälyteknologian lisäksi tällaisiksi voidaan lukea mm. kvanttiteknologia, ohjelmistoteknologiat, autonomiset järjestelmät, tietoliikenne, 6G ja mikroelektroniikka sekä lohkoketjuteknologian mahdollistama seuraavan sukupolven internet, eli web3.Valmistellaan uusien teknologioiden edistymistä tukeva tiekartta.
- Lisätään digitalisaation hiilikädenjälkeä ja leikataan sen hiilijalanjälkeä. Luodaan ICT-alan päästöjen yhteiseurooppalainen mittaristo, joka perustuu vertailukelpoiseen tietoon ICT-alan hiilijalanjäljestä ja siitä, miten tieto- ja viestintäteknologian avulla vähennetään muiden alojen päästöjä (hiilikädenjälki). Suunnataan julkista rahoitusta digitalisaation hiilikädenjälkeä kasvattaville teknologioille, tuotteille ja palveluille. Varmistetaan, että kansallinen TKI-agenda tukee digitaalisten energia-, luonto- ja ympäristöviisaiden teknologioiden kehittämistä.
- Varmistetaan julkisten tietoaineistojen laatu ja saatavuus. Avataan julkisen sektorin hallussa olevaa dataa markkinatoimijoille ja uusien palveluiden kehittämiseen mm. avointen rajapintojen kautta markkinaehtoisesti. Kiinnitetään muutenkin huomiota tiedon hyödynnettävyyteen, jotta saamme yhdisteltyä dataa ja luotua esimerkiksi parempia palveluita.
Tärkeä osa tieto- ja teknologiapolitiikkaa on markkinoiden sääntely ja rajojen asettaminen. Datan määrä kasvaa jatkuvasti, kun sitä kerätään ja syntyy enemmän kuin koskaan ennen. Samanaikaisesti kasvaa myös datan arvo, kun kykymme käsitellä sitä lisääntyy.
Kokoomuksen perusperiaate datatalouden sääntelyssä on, että ihmisellä itsellään tulee olla mahdollisuus päättää siitä, mihin hänestä kerättyä dataa käytetään. Sama pätee myös yrityksiin: pääsy omasta liiketoiminnasta syntyvään dataan auttaa yrityksiä innovoimaan ja luomaan uutta kasvua. Datatalouden fiksu sääntely tukee myös reilua kilpailua. Kun datan jakamisen ja käytön pelisäännöt ovat selkeät, yrityksillä on pääsy innovaatioiden raaka-aineisiin sekä kannustimet investoida. Datamonopolien syntymiseen ja innovaatioiden estymiseen tulee puuttua tehokkaasti lainsäädännön ja viranomaisvalvonnan keinoin. Samalla tiedon luotettavuuteen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, kun koneoppivat järjestelmät kehittyvät ja valheellisen tiedon tunnistaminen vaikeutuu. Kokoomus ajattelee, että uudet ilmiöt vaativat uutta sääntelyä, jotta ihmisten perusoikeudet voidaan turvata ja kilpailu markkinoilla on reilua.
Digitalisaation ja teknologisen kehityksen luonne vaatii, että sääntelyä luodaan lähes ainoastaan EU-tasolla, ei kansallisesti. Tämä on periaate, johon kokoomus sitoutuu. Haluamme vaikuttaa aktiivisesti siihen, että alustataloutta, dataa ja digitalisaatiota koskeva EU-sääntely kulkee ennen kaikkea mahdollistavaan suuntaan. Emme siis halua sotkea markkinoita ja heikentää suomalaisten yritysten kilpailukykyä tarpeettomalla kansallisella lisäsääntelyllä. Sen sijaan tuemme EU:n monipuolisia lainsäädäntötoimia, joiden tavoitteena on mm. korjata digimarkkinoiden kilpailuongelmia, varmistaa perusoikeuksien toteutuminen ja tarjoa yrityksille nykyistä paremmat kasvun edellytykset. Tärkeää kuitenkin on, että säädökset eivät toteudu liian rajoittavina ja että ne tarjoavat yritykselle parhaat mahdolliset kasvun eväät. Meillä ei ole varaa säännellä itsemme ulos globaalista teknologiakilpailusta.
Kokoomuksen keinot, joilla digitaalisen liiketoiminnan sääntely on oikeasuhtaista ja tukee kasvua:
- Huomioidaan täsmentyvä EU-sääntely kaikessa kansallisen lainsäädännön kehittämisessä. Kehitetään digitalisaation, datan ja uusien teknologioiden sääntelyä aktiivisesti, mutta aina ensisijaisesti EU-tasolla. Pidättäydytään vain kansallisista tarpeista syntyvistä ja yritysten velvoitteita lisäävistä säädöshankkeista. Mikäli EU-sääntely vaati kansallista implementointia tai täydentävää sääntelyä, varmistetaan että sääntelystä ei tehdä ylikireitä kansallisia tulkintoja. Seurataan tarkkaan nykyisen EU-komission digiagendan (Europe Fit for Digital Age) vaikutuksia ja vaaditaan tarvittaessa nopeita korjausliikkeitä.
- Käytetään ja vaalitaan sisämarkkinoista syntyvää pehmeää valtaa. EU on valtava markkina-alue mutta myös globaalin vallankäytön väline, jonka kautta uusia teknologioita, dataa ja esimerkiksi tietosuojaa koskevat sääntelyratkaisumme ja standardimme leviävät globaalisti (ns. Bryssel-efekti). Näin käy kuitenkin vain silloin, kun eurooppalainen sääntely koetaan tarkoituksenmukaiseksi, oikeasuhtaiseksi ja laadukkaaksi.
- Puututaan digimarkkinan keskittymiseen ja muihin kilpailuongelmiin ennakollisesti EU-tason lainsäädännöllä, muun muassa uuden digimarkkinasäädöksen (DMA) ja sen tehokkaan valvonnan keinoin. Tuetaan erityisesti pk-yrityksiä niille sääntelyn kautta luotujen uusien oikeuksien käytössä.
- Toteutetaan kansallisen tietosuojalainsäädännön kokonaisuudistus, jossa kumotaan tiedon liikkuvuutta, pilvipalveluiden tarkoituksenmukaista käyttöä tai muuten julkisten palveluiden tarkoituksenmukaista järjestämistä tai yritysten kilpailukykyä haittaavat kansalliset säädökset.
- Varmistetaan, että sote-tiedonhallinnan lainsäädäntö mahdollistaa terveysdatan sujuvan käytön eri toimijoiden välillä niin hyvinvointialueilla kuin valtakunnallisesti. Osallistutaan aktiivisesti EU:n terveysdata-avaruuden (EHDS) puitteissa tehtävään työhön ja sovitetaan kansalliset ratkaisut tämän kanssa yhteensopiviksi. Käynnistetään yhteentoimiviin sote-tietojärjestelmiin tähtäävä valmistelu ja kielletään massiivisten erillisten tietojärjestelmien hankkiminen hyvinvointialueilla ennen tämän toteutumista.
- Varmistetaan reilu kilpailu ja kuluttajien oikeudet erityisesti suhteessa kolmansista maista käsin sisämarkkinoilla toimiviin verkkokauppoihin. Huolehditaan, että sijaintipaikastaan riippumatta kaikki Suomen markkinoilla kilpailevat yritykset noudattavat verkkoalustoja, kuluttajansuojaa ja tuoteturvallisuutta koskevia sääntöjä. Turvataan näin myös suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja reilua kilpailua.
Jotta tieto- ja teknologiapolitiikassa onnistutaan, sen johtamisen ja rahoituksen tulee olla kunnossa. Tämän hetken suuri ongelma on sektorin johtamisen hajautuminen ministeriöiden, virastojen, kuntien ja hyvinvointialueiden monimutkaiseksi tilkkutäkiksi, jota kukaan ei hallitse ja jonka nielemistä miljardeista ei saada kaikkea irti. Seuraavan hallituskauden aikana suunnan on muututtava.
Kokoomuksen keinoja, joilla tieto- ja teknologiapolitiikan johtamiseen saadaan ryhtiliike:
- Vahvistetaan tieto- ja teknologiapolitiikan johtamista. Kehitetään digiministeriryhmää sekä uutta digitoimistoa valtioneuvoston kanslian yhteydessä. Asetetaan digiministeriryhmän toimesta sektorille selkeät hallituskauden mittaiset prioriteetit. Säilytetään kuluneella hallituskaudella luodut digijohtamisen hallintorakenteen pääpiirteet, mutta vahvistetaan digitoimistoa merkittävästi. Keskitetään toimiston johdettavaksi sektorin poikkihallinnollinen yhteistyö ja annetaan digitoimistolle nykyistä vahvempi mandaatti koordinoida eri ministeriöiden toimivallassa olevia tieto- ja teknologiapolitiikan osakokonaisuuksia, edistää digiministeriryhmän asettamien strategisten tavoitteiden toteutumista, antaa lausuntoja eri ministeriöiden hankkeista ja varmistaa toimenpiteiden johdonmukaisuus.
- Osoitetaan tieto- ja teknologiapolitiikan alaa koskevat lainsäädäntöhankkeet eduskunnassa selkeästi yhden valiokunnan vastuulle. Se myös tukisi muita valiokuntia tarkastelemalla lakialoitteita tieto- ja teknologiapolitiikan sektorin näkökulmasta nykyisen hallinnon puitteissa. Mahdollisuutena on esimerkiksi laajentaa tulevaisuusvaliokunnan tehtäväkenttää.
- Kasataan nykyisistä sirpaleisista digihankkeista noin 100–150 miljoonan euron yhteinen kehitysbudjetti, joka sijoitetaan uuden, vahvistetun digitoimiston ja digiministeriryhmän johdettavaksi. Suunnataan kehitysbudjetin varoja digiministeriryhmän asettamien prioriteettien mukaisesti. Vähennetään samassa suhteessa ministeriökohtaisten ja muiden yksittäisiin hallinnon siiloihin jäävien digikehityshankkeiden määrärahoja, jotta uudistus on kustannusneutraali. Luodaan tieto- ja teknologiapolitiikan sektorille hallituskausien yli ulottuva pitkän tähtäimen rahoitussuunnitelma.
- Parannetaan valvontaviranomaisten välistä yhteistyötä. Digitaalisen maailman sääntelyä valvotaan useiden viranomaisten, kuten Traficomin, tietosuojavaltuutetun ja kilpailu- ja kuluttajaviraston toimesta, mutta viranomaisten välisessä yhteistyössä on parantamisen varaa. Panostetaan tähän, jotta sääntelyn valvonta on tehokasta ja selkeää. Varmistetaan, etteivät viranomaisten antamat lainsäädännön tulkinnat ole keskenään ristiriidassa.