Sisäiseen turvallisuuteen täytyy panostaa

Sisäinen turvallisuus ja siihen liittyvät huolet ovat nousseet viimeisten vuosien aikana yhä vahvemmin esille julkisessa keskustelussa. Lisääntynyt jengiväkivalta, joka koskettaa vahvasti erityisesti nuorisoa, on ollut länsinaapurissamme erityisen huomion kohteena, ja huoli vastaavasta kehityskulusta myös kotimaassamme on ymmärrettävästi kasvanut. Yksilön turvallisuudesta täytyy pitää jatkossa yhä vahvemmin kiinni turvaamalla muun muassa poliisin ja oikeuslaitoksen resurssit.

Poliisin resurssit täytyy turvata

Sisäinen turvallisuus näkyy monella tapaa päivittäisessä elämässämme. Hätäkeskus vastaanottaa puhelun, jossa huolissaan oleva kansalainen ilmoittaa avun tarpeesta. Tehtävälle lähtee sen luonteesta riippuen poliisi, rajavartiolaitos, pelastustoimi tai muu viranomainen. Sisäisen turvallisuuden viranomaisilla on keskeinen asema arjen turvallisuuden varmistamisessa vastaamalla muun muassa rikollisuuden ja onnettomuuksien torjunnassa sekä näiden vaikutuksiin varautumisessa.

Ideaalitilanteessa apu olisi nopeasti paikan päällä, ja usein tämä onkin asian laita. Tästä huolimatta olemme jo pitkään seuranneet kehitystä, jossa tehtävämäärät lisääntyvät, mutta riittäviä resursseja tehtävien suorittamiseen ei ole saatu riittävästi. Esimerkiksi poliisien tehtävät ovat lisääntyneet jo pitkään, ja tutkinta-ajat ovat venyneet. Asia on ollut esillä myös mediassa, ja esimerkiksi Yle uutisoi aiemmin tammikuussa, että selvittämättömien rikosten määrä on kasvanut niin suureksi, että poliisi joutuu vähentämään valvontaa Itä-Uudellamaalla (https://yle.fi/a/74-20014616). Poliisien resurssien venyminen on erittäin huolestuttavaa, ja suuntaan tarvitaan muutosta. Tilanne, jossa arjen turvallisuudessa joudutaan venymään suhteettomasti, on yksiselitteisesti kestämätön. Poliiseja tarvitaan lisää.

Poliisin toimintaa kehitettäessä tulee turvata riittävät resurssit pitkällä tähtäimellä. Nyt poliisi elää kädestä suuhun ja kouluttaa uusia poliiseja ilman varmuutta, että heitä kyetään edes palkkaamaan selvästä poliisipulasta huolimatta. Riittävät pitkän aikavälin resurssit mahdollistavat poliisille myös paremmat edellytykset kehittää poliisitoimintaa kustannustehokkaasti niin henkilöstön, toiminnan kuin tekniikan osalta.

Myös rikostutkintaan käytettävissä olevat resurssit ovat olleet esillä tutkinta-aikojen venymisen johdosta. Esimerkiksi talousrikollisuuteen tulee puuttua riittävillä resursseilla, jotta harmaan talouden kasvu voidaan pysäyttää. On tärkeää, että sisäisen turvallisuuden viranomaisilla on käytössään ne resurssit, joita se tehtäviensä tehokkaaseen hoitamiseen tarvitsee. Isossa kuvassa kyse ei ole vain yksittäisistä tapauksista, vaan luottamuksesta. Kansalaisten täytyy kyetä luottamaan siihen, että heidän turvallisuutensa ja perusoikeutensa tulevat huomioiduksi.

Oikeuslaitosten ruuhkautumiseen täytyy puuttua

Oikeusvaltioperiaate ja riippumaton oikeuslaitos ovat suomalaisen yhteiskunnan peruskulmakiviä. Sisäisen turvallisuuden viranomaisten ohella tarvitsemme panoksia myös oikeuslaitosten työkuorman purkamiseksi. Pitkät odotusajat ovat piinanneet erityisesti pääkaupunkiseudulla käsittelyssä olevien tapausten etenemistä. Koronapandemia lisäsi ruuhkia ennestään, kun matalamman prioriteetin tapauksia jouduttiin siirtämään eteenpäin. Tämän ruuhkasuman purkaminen on monella tapaa yhä kesken.

Oikeuslaitoksen ruuhkapula on ratkaistavissa, ja sen ratkaiseminen on myös tärkeää. Pitkät käsittelyajat, jotka venyvät vuosiksi, eivät palvele kenenkään etua. Pitenevät käsittelyajat lisäävät eittämättä epätietoisuuden määrää ja vaikuttavat pahimmillaan ihmisten luottamukseen oikeusjärjestelmää kohtaan. On tärkeää muistaa, että kyse on myös varautumisesta, sillä oikeuslaitosten tehtävä myös poikkeusoloissa on taata ihmisille ja yhteisöille oikeusturvaa.

Ennaltaehkäisyyn on kiinnitettävä huomiota

Sisäisen turvallisuuden varmistamisen keskiössä on yhteistyö niin viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestökentän kuin viimekädessä kansalaisen kesken. Suomi on pieni maa, jossa joudumme jakamaan käytössä olevia resursseja tehtävien hoitamiseksi. Tiivis yhteistyö on meille tuttua, mutta myös muuttuvan toimintaympäristön haasteet on otettava huomioon, jotta taakka ei kellään jää liian suureksi kantaa.

Meillä on hyvät mahdollisuudet vastata erilaisiin sisäisen turvallisuuden haasteisiin eri valtiollisten ja kunnallisten viranomaisten ja toimijoiden yhteistyöllä. Keskeistä tässä on ennakoida muutokset hyvissä ajoin ja kehittää sellaisia ratkaisuja, joilla käytössä olevat resurssit tarjoavat viranomaisille riittävät edellytykset lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Meidän tulee kiinnittää ajoissa huomiota erityisesti heikommassa asemassa olevien, kuten nuorten, pahoinvoinnin lisääntymiseen. Tässä tärkeää on huomioida myös sosiaalipalveluiden riittävät tarpeet, sillä keskeinen osa ennakointia on puuttua ongelmiin jo ennen niiden syntymisetä ja realisoitumista.

Meidän täytyy myös kiinnittää huomiota maahanmuuttajien entistä nopeampaan integroitumiseen yhteiskuntaan. Tämä tavoite voidaan saavuttaa panostamalla muun muassa koulutukseen ja nopeampaan työhön siirtymiseen. Tähän panostamalla voimme ennaltaehkäistä yhteiskunnan rakenteiden ulkopuolelle jäävän ryhmän, jossa pahoinvointi ja rikollisuus lisääntyvät, syntymisen ja kasvamisen. Olemme länsinaapurin osalta jo nähneet, mihin tilanteeseen puuttumatta jättäminen voi pahimmassa tapauksessa johtaa.

Kaikessa toiminnassa meidän täytyy muistaa, että sisäiseen turvallisuuteen panostamalla panostamme luottamukseen, joka on yhteiskuntarauhan säilyttämisen näkökulmasta olennaista. Luottamus sisäisen turvallisuuden viranomaisiin ja oikeustoimeen ei voi murentua altamme, sillä sen kerrannaisvaikutukset ovat suuret ja näiden korjaaminen vie meiltä aikaa. Paljon tehokkaampaa on ennakoida näitä tarpeita ja tehdä riittäviä panostuksia jo nyt.

Pekka Toveri
kenraalimajuri (evp)
kansanedustajaehdokas