Pelastuspuolen pimentoon jäänyt uudistus

Sote-puolen siirtymisestä hyvinvointialueiden vastuulle on uutisoitu paljon, mutta samalla siirtyi myös pelastuspuoli. Tämä puoli uudistuksesta jää usein vähemmälle huomiolle. Nyt avataan pelastuspuolen tunnelmia Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen alta.

Aluevaltuutettu ja pelastuslautakunnan jäsen Arto Hägg kertoo Keski-Uudenmaan pelastuspuolen olevan siinä mielessä uniikki ratkaisu, että se toimii kahdella hyvinvointialueella: Keski-Uudellamaalla sekä Vantaa-Keravalla. Kahdella hyvinvointialueella on yhteinen pelastuslautakunta, jonka edustus on jaettu puoliksi alueiden välillä.  

Tähän mennessä pelastuslautakunta on käsitellyt muun muassa investointeja ja virkojen perustamisia. Lautakunta on päättänyt ostaa esimerkiksi neljä pelastusasemaa, ja pienempiä valmiusasemia hankitaan myös hyvinvointialueen omistukseen. Keski-Uudellamaalla näistä sijaitsevat muun muassa Järvenpään, Kerava-Tuusulan ja Hyvinkään asemat.  

Näiden lisäksi itse turvaisin muutkin strategisilla paikoilla olevat asemat pidemmillä vuokrasopimuksilla, sillä lyhyet muutaman kuukauden irtisanomisajalla olevat vuokrasopimukset eivät ole kenenkään etu, Hägg linjaa.  

Hägg nostaa pelastuspuolen suurimmaksi haasteeksi henkilöstön riittävyyden. Tämän turvaaminen ei ole helppo tehtävä, sillä hänen mukaansa pelastajavaje olisi Suomessa tällä vuosikymmenellä noin 2 400 henkeä. 

Pääkaupunkiseudulla vaje voi olla jopa muuta maata suurempi, Hägg ajattelee.  

Häggin mielestä nykyiset koulutusmäärät eivät riitä tarpeeseen nähden, ja pohtiikin pääkaupunkiseudulle omaa pelastuskoulutuspaikkaa.  

Vaikka hyvinvointialueen budjetti on reilusti alijäämäinen, ei pelastuspuoleen ole Häggin mukaan tiedossa sopeutussuunnitelmia. 

Päinvastoin pelastustoimen sektoria on painetta kasvattaa, jotta vaadittu suorituskyky voidaan taata väestömäärän kasvaessa, Hägg sanoo. 

Hägg pitää vapaapalokuntien nuoriso-osastojen tukemista tärkeänä pelastushenkilöiden saatavuuden varmistamiseksi myös tulevaisuudessa. 

 

Veto- ja pitovoimatekijät keskiöön 

Vara-aluevaltuutettu, entinen palomestari ja sisäministeriön pelastustoimen erityisasiantuntija Tommi Luhtaniemi jakaa Häggin kanssa huolen pelastushenkilöstön pulasta.  

Henkilöstö ikääntyy, jolloin alan veto- ja pitovoimatekijöistä tulee huolehtia, Luhtaniemi summaa.  

Luhtaniemen mukaan pelastusala kilpailee muiden turvallisuusalojen kanssa vähenevästä ikäluokasta tiukalla valintaseulalla. Hänen mukaansa alan vetovoimatekijöiden osalta on keskeistä, että hakijajoukkoa onnistuttaisiin laajentamaan.  

Laajentamiseen on olemassa keinoa, esimerkiksi naisten osalta. 

Suomessa pelastajia koulutetaan vain Kuopion Pelastusopistossa, jonka lisäksi Helsingin kaupungilla on oma koulunsa. Pelastusalan peruskoulutuksen tulee tuottaa laajempaa osaamista. Pelastustoimella tulee olla paremmat valmiudet muun muassa vaativiin ja harvinaisiin tehtäviin sekä poikkeusoloihin. Hän ei näe yhtä pelastusalan oppilaitosta ongelmana, vaan puolustaa asiaa keskittämisen eduilla. 

Opiskelu tulee olemaan entistä enemmän paikasta riippumatonta teoriaopintojen osalta, ja laajemmat vaativien tehtävien harjoitteluun tarvittavat harjoittelupaikat kannattaa keskittää, hän perustelee.  

Keski-Uudellamaalla ja Vantaa-Keravalla pelastuspuolen tilanne on Luhtaniemestä hyvä. Alueella on hänen mukaansa pidetty huolta henkilöstön osaamisesta ja kalustoa ylläpidetty. 

Pitovoimatekijöiden osalta tilanne on Luhtaniemen mielestä hyvä palomiesten ja paloesimiesten osalta, mutta haasteita on ollut palopäällystön osalta.  

Palkkaus ei ole kaiken korvaava taika-avain, mutta Luhtaniemestä se tulee pitää kilpailukykyisellä tasolla. Valtakunnallisesti pelastustoimi tulee lähivuosina kokemaan suuria muutoksia. 

Uskon uudistusten vaikuttavan positiivisesti myös täällä Keski-Uudellamaalla, Luhtaniemi summaa.  

 

Teksti: Santeri Nousjoki