Nyt on panostettava terveyspalveluiden saatavuuteen

Meillä on Suomessa erittäin osaava ja varmasti hyvään hoitoon sitoutunut terveydenhuollon henkilöstö. Nyt julkisiin terveydenhuollon palveluihin ei kuitenkaan pääse riittävän nopeasti.

Onko oikein, että hammashuollossa laki sallii jopa kuuden kuukauden odotuksen hammaslääkärille pääsyyn ja terveyskeskuslääkärille tulee päästä alle kolmessa kuukaudessa. Nämäkään ajat eivät valitettavasti aina toteudu. Länsi-Uudellamaalla ei kiireisen lääkäriajan sai maaliskuussa keskimäärin 14 päivän päähän, mutta vaihdellen terveysasemittain kahdesta aina 90 päivään asti ja kaikille tarvitsijoille ei ollut tarjota vapaita aikoja. Hammashoidossa vastaavasti maaliskuussa mediaaniaika hoitoon pääsyyn oli 160 päivää ja kaikille tarvitsijoille ei ollut tarjota vapaita aikoja.

Juuri nyt asiakkailla on lisäksi suuria vaikeuksia varata aikoja pahasti ruuhkautuneen puhelinpalvelun takia, joka osaltaan lisää vielä odotusaikaa lääkäriin pääsyyn. Ei kiireistä takaisinsoittoa voi joutua odottamaan toista viikkoa ja koko ajan pitää olla valmiina vastaamaan puheluun. Takaisinsoiton onnistuessa moni asia saadaan hoidettua puhelinkeskustelun aikana hoidontarpeen arvioinnissa, mutta jos tarvitaan lääkärin tapaaminen, niin voi käydä niin, että vapaita aikoja ei ole. Silloin on ainoa tapa aloittaa soittokierros uudestaan ja toivoa, että toisella kerralla saa vapaan ajan. Takaisinsoiton ongelmat ovat tiedossa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella ja niiden korjaamiseksi tehdään paljon töitä, mutta asia ei ole vielä kunnossa. Haasteita on erityisesti henkilökunnan riittävyydessä ja takaisinsoittojärjestelmän toimivuudessa. Tilanne on hankala meille palvelujen käyttäjille, mutta niin se on myös julkisen terveydenhuollon ammattilaisille. He ottavat vastaan asiakkailta kaiken kriittisen palautteen palvelujen saatavuudesta tilanteessa, jossa he tekevät parhaansa. Kiireiseen hoitoon onneksi pääsee nopeasti.

1.9.2023 tulee voimaan hoitotakuu, joka edellyttää perusterveydenhuollon kiireettömään hoidonpääsyn enimmäisajaksi 14 vuorokautta ja hammashoidossa neljä kuukautta. Näihin tavoitteisiin pääsy on todella haastavaa tilanteessa, jossa hyvinvointialueet lähtivät liikkeelle alijäämäisillä budjeteilla, terveydenhuollon henkilöstön puutteilla ja ei yhteensopivia tietojärjestelmiä käyttäen.

Hyvinvointialueet ovat järjestämisvastuussa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Vastuussa, mutta palveluiden toteutuksessa tulee hyödyntää myös nykyistä enemmän yksityisiä palvelujen tuottajia sekä kolmannen sektorin toimijoita. Eittämättä se lisäisi palvelujen saatavuutta. Sosiaalipalveluissa tämä toimiikin varsin hyvin, mutta terveydenhuollon palvelujen toteutuksessa on vielä paljon parannettavaa. Nopeina parannuskeinoina palvelujen saatavuuteen ovat palvelusetelien nykyistä merkittävästi laajempi käyttö, ostopalvelut, Kela korvausten palauttaminen, digitaalisten palveluiden, kuten chat-vastaanoton, sekä liikkuvien palvelujen käytön laajentaminen. Samoin tulee pikimmiten toteuttaa mittaristo eri palveluntuottajien kustannustehokkuuden, laadun ja vaikuttavuuden arviointia varten. Näin voidaan valita parhaat palvelujen tuottajat kuhunkin palvelutarpeeseen.

Hyvinvointialueet ovat samalla uhka ja mahdollisuus. Pahimmillaan se on vain ylimääräinen hallinnon taso ja parhaimmillaan se mahdollistaa hyvät palvelut kustannustehokkaasti. Tämä vaatii ennakkoluulotonta terveydenhuollon toimintamallien ja hoitoketjujen kehittämistä asiakaskeskeisesti. Esimerkkinä lähes jokainen meistä haluaa asua kotona niin pitkään kuin mahdollista. Kun sitten tulee hetki, jolloin omaisten ja kotihoidon palvelut ja lyhyet jaksot terveyskeskuksen vuodeosastolla eivät riitä, on meidän taattava riittävän nopea siirtyminen tehostettuun palveluasumiseen. Ei ole kenenkään edun mukaista, että esimerkiksi kuntayhtymä Karviaisessa asumispalvelupaikkaa odotettiin vuodeosastolla vuonna 2021 keskimäärin yli 2 kk. Asumispalvelupaikkoja oli kyllä tarjolla, mutta kaikki budjetoidut paikat olivat käytössä. Vuodeosaston laadukasta palvelua ja toimintaa ei ole suunniteltu asumiseen vaan sairaiden hoitoon, eikä asumispaikkaa odottaneet saaneet oikeanlaista hoitoa ja kuntoutusta osastolla.

Niinpä siiloutuneesta budjetoinnista ja toiminnasta siirryttiin vuonna 2022 asiakaskeskeiseen toimintamalliin ja kaikki saatavilla olleet tehostetut asumispalvelupaikat varattiin Karviaisen asiakkaille. Lopputuloksena vuodeosastoilla oli vain muutamia tehostettua asumispaikkaa odottavaa. Samalla Nummelan vuodeosastolta voitiin vähentää 12 potilaspaikkaa ja vapautunut henkilötyö kohdennettiin kotihoitoon ja osastoilla tapahtuvaan kuntoutukseen (fysioterapia). Potilaspaikkojen vähentämisellä saatiin Nummelan osastolle lisää tilaa ja neljän hengen potilashuoneista pystyttiin luopumaan. Muutoksella on ollut positiivisia vaikutuksia niin potilastyön laatuun ja palveluketjujen sujuvuuteen kuin henkilötön työviihtyvyyteenkin. Entäpä taloudellisesti? Vuodeosastopäivä maksaa yli 100 euroa enemmän kuin tehostettu asumispalvelupaikka.

Henkilöstön saatavuus ja pysyvyys on iso, ellei isoin haaste. Työympäristön tulee olla kannustava ja luottamukseen perustuva. Omaan työhön pitää saada vaikuttaa ja työajoissa pitää olla tarvittavia joustoja. Esihenkilön toiminta tulee olla kannustavaa, työn tavoitteita tukevaa ja työolosuhteita jatkuvasti parantavaa. Samoin kokonaispalkitsemista tulee kehittää luomalla kannustavan palkkauksen malleja ja varmistamalla toimivat henkilöstöedut.

Tapio Karjalainen

Aluevaltuutettu, Länsi-Uusimaa