Kuka kuuntelee nuorta?
Ahdistuneisuus ja kiusaamisen kokemukset ovat lisääntyneet 8. ja 9.
luokkalaisten keskuudessa, selviää THL:n tuoreesta kouluterveyskyselystä. Erityisesti tyttöjen (34%) ahdistuneisuus on lisääntynyt jopa koronavuosien tasosta. Nuorten lisääntyvä oireilu edellyttää palvelujärjestelmältä entistä tiiviimpää ja nopeampaa yhteistyötä opiskelijahuollon, sosiaalityön ja mielenterveystoimijoiden kesken.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelustrategiassa linjataan, että matalan kynnyksen palveluja vahvistetaan nykyisestä. Matala kynnys voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asiakas ei tarvitse lähetettä ja palvelussa voi asioida anonyymisti, ilman ajanvarausta ja maksutta.
Perheneuvola- ja lasten mielenterveyspalvelut tarjoavat kasvatus- ja perheneuvontaa sekä yhtenäisten kriteereiden mukaisesti arviointia, hoitoa ja kuntoutusta lasten mielenterveyden ongelmiin. Vuoteen 2026 mennessä 80 % asiakkaista tullaan hoitamaan Terapiat etulinjaan -toimintamallin mukaisesti. Tämä malli pohjaa konkreettisiin toimiin, jonka keskeiset osa-alueet ovat palvelujen porrastaminen, digitaaliset ratkaisut sekä yhteiskehittäminen. Onkin tärkeää, että nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluja, palveluverkkoa, palveluprosesseja ja vastuunjakoa selvitetään ja kehitetään yhteistyössä MTP-palvelulinjan, perhekeskusten ja erikoissairaanhoidon kanssa. Vastuunjaosta on tehtävä niin selvä, että nuori saa tarvitsemansa hoidon oikeasta paikasta oikeaan aikaan ns. yhden luukun periaatteella.
Koulujen oppilashuollolla on oltava saumaton yhteys tuleviin perhekeskuksiin, jotta nuori saa avun nopeasti. Nuoren pompottaminen luukulta toiselle lisää ahdistuneisuutta. Nuori saattaa turhautua ja lopulta jättää hakematta tarvitsemaansa apua.
Nuorille digitaalinen toimintaympäristö on luonteva ja vaivaton tapa kommunikoida. Palvelustrategiassa linjataankin, että digitaalisten palvelujen osuutta kasvatetaan, jolloin myös niiden saatavuus lisääntyy.
Koulu on nuorelle luonteva ympäristö lähestyä psykologia, kuraattoria, opoa, opettajaa tai muuta oppilashuollon henkilöä. Näiden aikuisten saavutettavuudesta huolehdittava paremmin.
Yksinäisyys raastaa monen nuoren elämää. Mihin on kadonnut yhteisöllisyys ja ryhmähengen rakentaminen? Koulupäiviä leimaa jatkuva kiire. Opettajilla ja koulun aikuisilla ei ole riittävästi aikaa panostaa ryhmädynamiikan rakentamiseen. Yhä suuremman osan työajasta vie aivan turha raportointi ja muut hallinnolliset tehtävät. Kunpa senkin ajan, mikä kuluu hallintoon voisi siirtää nuoren kohtaamiseen.
Korvat käyttöön ja kuullaan nuoria – me aikuiset!
Marika Räf
Länsi-Uudenmaan aluevaltuutettu
Palvelut ja resurssit lautakunnan vpj.