Uuden edessä
On hyvä muistaa, että kuluvan vuoden alusta voimaan tullut muutos sote- ja pelastustoimen järjestämisestä Suomessa on ollut historiallisen suuri. Ja siltä se on tuntunutkin. Ensimmäinen vuosi on ollut työntäyteinen ja täynnä yllättäviä käänteitä. Toisaalta myös kansallinen yhteistyö alueiden välillä ja halu ratkoa suuria haasteita yhdessä hyviä käytänteitä jakaen, on ollut erittäin positiivinen kokemus.
Valtio säätelee alueiden toimintaa tiukalla ohjauksella, mikä on hieman yllättänyt alueet itsehallinnollisen toimijuuden näkökulmasta. Rahoitusmalli on aiheuttanut päänvaivaa, sillä se on ollut muuttujia täynnä ja vaihdellut vuoden mittaan eri tarkastuspisteissä ennakoimattomasti.
Muutosta parempaan suuntaan on kuitenkin luvattu, sillä hallitus on sitoutunut yksinkertaistamaan sääntelyä uudistamalla lainsäädäntöä ja ohjausta vastamaan paremmin uusia sote-rakenteita. Lisäksi aiotaan poistaa lainsäädännöllisiä esteitä sekä luoda mahdollisuudet parantaa muun muassa alueiden kehittämisen mahdollisuuksia ja henkilöstön saatavuutta.
Hyvinvointialueille on annettu selkeä vaade palveluiden toiminnan muutoksille ja palveluiden kehittämiselle sekä kulurakenteen hallitsemiselle. Perusteena on tilannekuva, missä on selvää, ettei annettu rahoitus ja saatavilla oleva henkilöstömäärä tule riittämään nykyisen mallin pyörittämiseen.
Mediassa on käyty runsaasti keskustelua palkoista, palvelupisteiden karsimisesta sekä suuresta huolesta, onko Suomessa jatkossa asialliset sote-palvelut. Kyllä saa, uskallan luvata. Mutta ilman palveluiden kehittämistä ja uudistamista, ei yksikään hyvinvointialue selviä urakasta. Tästä on puhuttu julkisesti liian vähän. Lähinnä esiin ovat nousseet seinät, jotka eivät itsessään tuota palveluita.
Palveluiden kehittäminen tulee nähdä myös mahdollisuutena saada asukkaille uusia hyviä käytäntöjä ja arkea tukevia toimintoja. Digitaalisuus koetaan turhan usein suurena peikkona, sillä ihmisten välisiä kohtaamisia hoito- ja hoivatyössä tarvitaan jatkossakin. Annetaan silti teknologian näyttää, kuinka se voi olla avuksi.
Seuraan omaisena puhuvan lääkejakelurobotin toimintaa ja päivittäisiä kotihoidon etäkontakteja automaattisesti ikäihmisen kotona avautuvan näytön kautta ja olen ollut vaikuttunut niiden toimivuudesta. Kaikille ikäihmisille ne eivät ole sopivia ratkaisuja, mutta osan kotona asuvien ikäihmisten arkea voidaan tukea yhä paremmin nykytekniikalla.
Keusoten palveluverkkosuunnitelma sisältää varsin maltillisia muutoksia, jos niitä verrataan muun Suomen esityksiin. Alueemme on tiivis ja välimatkat kohtuullisia. Silti on ymmärrettävää, että paikallisella tasolla esitykset puhututtavat ja pelko siitä, että palvelut eivät ole helposti saavutettavissa, on inhimillistä.
Itse uskon, että liikkuvilla ja kotiin asti vietävillä palveluilla saadaan paljon arkea helpottavaa toimintaa. Säästöt tulevat osin vuokrakulujen karsimisesta, mutta vielä enemmän hyötyä tuo henkilöstön käytön parempi suunnitelmallisuus. Valtuusto käsittelee palveluverkkosuunnitelmaa 14.12.2023.
Kiitos myös palautteista kuluneen vuoden aikana, sekä risuja että ruusuja on ollut arvokasta saada! Asukkaiden ääni olisi tärkeää saada vielä enemmän kuuluville. Tätä kirjoittaessani on meillä juuri alkamassa pilottihanke ”Puntaroiva asukaspaneeli”, johon on satunnaisotannalla valikoitunut noin 40 alueemme eri-ikäistä asukasta perehtymään ja kuulemaan alustuksia aiheesta. Asukaspaneelit toteutetaan yhteistyössä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran kanssa.
Ensimmäisessä asukaspaneelissa käsitellään lasten ja nuorten mielenhyvinvoinnin edistämistä. Työskentelyn lopuksi panelistit luovuttavat valtuustolle yhdessä työstetyn julkilausuman aiheesta. Asukaspaneelien myötä saamme päättäjille uudenlaista, arvokasta ja puntaroitua alueen asukkaiden näkökulmaa päätöksenteon tueksi.
Rauhallista ja tervettä loppuvuotta toivottaen!
Helinä Perttu
Kirjoittaja on Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallituksen ja kokoomuksen aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja.