Palveluseteleitä vuokralääkärien sijaan?
Hyvinvointialueilla kärsitään henkilöstöpulasta ympäri Suomen. Vantaa-Keravan hyvinvointialueella rekrytoinneissa on kuitenkin onnistuttu, arvioi Vantaa-Keravan hyvinvointialueen terveydenhuollon palvelut-jaoston puheenjohtaja Marja Ahava (kok.).
Ahava on myös aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen. Ammatiltaan hän on apulaisylilääkäri Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella.
Ahava kertoo, että Vantaa-Keravalla rekrytointi sujuu, koska työhyvinvointiin, johtamiseen ja palkkaukseen on kiinnitetty huomiota.
Ahava kertoo, että sairaanhoitajia on saatu houkuteltua töihin hyvin, mutta myös lääkäreitä rekrytoidaan aktiivisesti ja hyvällä menestyksellä. Esimerkiksi Korson terveysasemalle on rekrytoitu kymmenen uutta lääkäriä, kun vielä viime vuoden lopulla vakituisia lääkäreitä terveysasemalla oli vain viisi.
– Henkilöstötilanne parantuu hiljalleen ja kun työntekijöitä on riittävästi, myös palveluiden saatavuus saadaan kuntoon, Ahava kertoo.
Työsarkaa riittää
Vaikka suunta vaikuttaakin olevan oikea, ei rekrytointien suhteen ole vielä valmista. Vantaa-Keravan hyvinvointialueen aluevaltuutettu Satu Ek (kok.) muistuttaa, että tällä hetkellä henkilöstövajeen vaikutukset ovat sekä näkyvät että kalliit.
– Joudumme käyttämään tällä hetkellä vuokratyövoimaa ja pitämään osastopaikkoja suljettuina. Kesällä osastopaikkoja oli suljettuna laajemmaltikin, koska henkilöstöä ei saatu, Ek kuvailee.
Ek kuuluu samaan terveyspalvelut-jaostoon kuin Ahavakin. Ammatiltaan hän on palveluyksikköpäällikkö Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalveluissa.
Vuokratyövoiman korkeat kustannukset tekevät tilanteesta erityisen hankalan. Ekin mukaan vuokratyöntekijän palkkakustannus voi olla huomattavasti korkeampi verrattuna omaan työntekijään.
Vaikka osa vuokratyöntekijöiden palkoista saadaankin maksettua täyttämättömien virkojen budjetista, se ei poista kokonaiskustannusta. Ahavan mielestä esimerkiksi vuokralääkäreiden palveluita ei tulisi ostaa Vantaa-Keravalla lähtökohtaisesti lainkaan.
– En kannata vuokralääkäreitä. Vantaa-Keravalla heitä tulisi käyttää korkeintaan tilapäiseen ruuhka-apuun. Vuokralääkäreiden sijasta Lääkäripalveluja pitäisi mieluummin ostaa palveluseteleillä yksityiseltä sektorilta, koska pääkaupunkiseudulla siellä on paljon aikoja tarjolla, Ahava toteaa
Hihat heilumaan
Henkilöstön määrän lisäksi olennaista on se, miten työt organisoidaan terveysasemilla. Ahava kertoo, että Vantaa-Keravan terveysasemilla tehokkuutta ja asiakastyytyväisyyttä on saatu parannettua niin sanotun tiimimallin ansiosta.
Aiemmin potilas on varannut puhelimitse ajan lääkärin vastaanotolle muutaman viikon päähän, jolloin vaivaa on alettu hoitaa. Tiimimallin ansiosta vaivaan aletaan etsiä ratkaisua jo ensimmäisen yhteydenoton aikana.
Ennen varsinaista lääkäriaikaa potilas voidaan esimerkiksi ohjata laboratorioon tai tätä voidaan pyytää seuraamaan verenpainettaan.
Siinä vaiheessa, kun potilas tulee lääkärin vastaanotolle, vaivasta tiedetään jo paljon. Potilas saa laadukkaampaa hoitoa ja lääkärin aika käytetään tehokkaasti, koska päätöksentekoon tarvittavat tiedot on selvitetty etukäteen.
– Toisin sanoen potilaan hoito aloitetaan heti, vaikka lääkäriaika ei olekaan ensimmäisenä asialistalla, Ahava kiteyttää.
Tiimimallin nimi johtuu siitä, että potilasta hoitaa tiimi sairaanhoitajia ja yksi tai kaksi lääkäriä, jotka keskustelevat hoitotyön ammattilaisten kanssa potilaiden tilanteista.
Ekin mukaan tiimimalli ei edellytä nykyistä merkittävästi suurempaa henkilöstöä, vaan mallia voidaan toteuttaa työtehtävien uudelleenjärjestelyn kautta.
– Tiimimalli on käytössä jo osassa Vantaa-Keravan terveysasemista ja muualla Suomessa. Palaute on ollut vallan positiivista ja kannustavaa. Hoitoonpääsyaikaa on saatu lyhennettyä ja potilaat ovat olleet tyytyväisiä, kun oman vaivan saa tehokkaammin hoidettua, Ek hehkuttaa.
– Eivät ihmiset halua lääkäriin, he haluavat hoidon vaivaansa. Kun ratkaisu aloitetaan heti, ihmiset ovat tyytyväisiä, Ahava komppaa.
Kun puhutaan tehostamisesta ja uudelleenjärjestelyistä, moni pelkää palveluiden saatavuuden heikentyvän. Ahava kuitenkin paaluttaa, että perusterveydenhuollon palveluverkkoon ei tule heikennyksiä.
– Vantaa-Keravalla on yhdeksän terveysasemaa, eli palveluverkko on kunnossa. Ei ole tarvetta vähentää terveysasemia. Pikemminkin väestönkasvun myötä voidaan tarvita uusia terveysasemia, Ahava sanoo.
Purukalusto kuntoon pikavauhdilla
Siinä, missä perusterveydenhuollossa saadaan hyviä tuloksia tiimimallin avulla, suun terveydenhuoltoon kaavaillaan samanhenkistä järjestelmää. Ensimmäisten kokeilujen on määrä alkaa ensi vuonna.
Ahava kertoo, että niin sanotulla joustavalla vastaanotolla potilaiden vaivat pyritään hoitamaan kerralla. Kun potilas varaa ajan, tehdään tarkastus ja hoitotoimenpiteet samalla kertaa sen sijaan, että ajanvarauksia joutuisi tekemään useampia eri vaiheissa prosessia.
– Vaikka potilaalla olisi varattuna vain puolen tunnin aika, hammaslääkäri voi käyttää potilaan hoitamiseen esimerkiksi 45 minuuttia, koska samassa yksikössä on useampi hammaslääkäri. Kaikki hammaslääkärit tekevät samaa potilaslistaa, joten vastaanotto joustaa enemmän ja potilaan asia voidaan aidosti hoitaa loppuun saakka, Ahava kertoo.
Tällä hetkellä joustavien vastaanottojen käynnistämistä vaikeuttaa se, että suuri osa suun terveydenhuollon toimipisteistä on kahden–kolmen hammaslääkärin vastaanottoja. Yhdessä yksikössä pitäisi olla Ahavan mukaan kuudesta kahdeksaan hammaslääkäriä, että malli toimisi kunnolla.
– Meillä on Vantaa-Keravalla 24 hammashoitolaa, joista suuri osa on kouluissa. Hoitoloita olisi tarkoitus yhdistää niin, että niissä kaikissa olisi kuusi–kahdeksan hammaslääkäriä, Ahava avaa.
Ek on Ahavan kanssa samoilla linjoilla siitä, että pieniä hammashoitoloita olisi syytä keskittää. Hänen mukaansa nyt on hyvä hetki keskittää hammashoitoloita, koska monessa toimipisteessä tilat ja välineet alkavat olla vanhoja.
– Suun terveydenhuollon palveluverkko perustuu viime vuosituhannen malliin, jolloin keskityttiin alaikäisten hammashoitoon ja kouluille perustettiin pienhoitoloita. Toimitilat alkavat olla tekniseltä iältään tiensä päässä ja toisaalta, koulut tarvitsevat lisää tilaa, Ek kertoo.
Ek muistuttaa myös, että henkilökunnan rekrytoiminen isompaan yksikköön on todennäköisesti helpompaa, koska isommassa yksikössä on paremmat mahdollisuudet huolehtia työturvallisuudesta ja kollegiaalisesta tuesta.
Ahava korostaa kuitenkin sitä, että koululaisten hammashoito ei ole häviämässä minnekään. Koululaisten ei tarvitse uudessakaan mallissa lähteä kauas hammaslääkäriin, koska aikeissa on järjestää liikkuvia hammaslääkäriyksiköitä kouluille tarpeen mukaan.
Hoitoon ei pääse riittävän nopeasti
Vaikka perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa otetaan oikeita askelia kohti tehokkuutta ja lyhyempiä jonoja, ei tilanne vielä tällä hetkellä ole valtuutettujen mielestä hyvä.
Lokakuussa Vantaa-Keravan hyvinvointialueella potilaat saivat perusterveydenhuollon hoitoa keskimäärin 24 vuorokauden jonotuksen jälkeen.
– Eihän se ole riittävän nopeaa. Syyskuun alussa voimaan astunut hoitotakuulaki edellyttää, että perusterveydenhuoltoon pitäisi päästä 14 vuorokauden kuluessa. Silloin kun hoitotakuulaki astui voimaan, tiedettiin että terveysasemat eivät ole valmiita, mutta pyrimme 14 vuorokauden tavoitetta kohti pikkuhiljaa, Ahava sanoo.
Myös Ek pitää nykyistä, yli kolmen viikon keskimääräistä odotusaikaa liian pitkänä. Hänen mielestään jonojen lyhentämiseksi voitaisiin tutkia muun muassa digitalisaation tuomia mahdollisuuksia, vaikka suurimman potentiaalin Ek näkeekin tiimimallin käyttöönotossa.
– Uskon, että meillä voisi olla mahdollisuuksia käyttää tekoälyä hoidon- ja palveluntarpeen arvioinnissa. Voitaisiinko esimerkiksi erilaisia yhteydenottoja lajitella tekoälyn avulla? Ek aprikoi.
Ahava tietää, että 14 vuorokauden tavoite on nykyiselläänkin täysin realistinen. Hän kertoo, että muun muassa työn organisoinnin muutosten ja tiimimallin ansiosta hänen johtamallaan terveysasemalla potilaat pääsevät vastaanotolle tarvittaessa kahden viikon kuluessa.
Lokakuussa yli puolet Vantaa-Keravan hyvinvointialueen perusterveydenhuollon potilaista pääsi hoitoon tavoiteajassa. Ahava myöntää, että vielä tällä hetkellä jonot eivät ole lyhenemään päin, mutta hän uskoo, että toiminnan muutoksilla ja henkilökunnan lisäyksillä tavoitteisiin päästään ensi vuoden aikana.
Teksti: Ilmari Parviala
Artikkeli on julkaistu Vantaa-Keravan hyvinvointialueen kokoomusryhmän Hyvinvoinnin Asialla-lehdessä marraskuussa 2023.