Matilda Hoviniemi ja Noa Lindqvist: ”Lisää nuoria päätöksentekoon”  

Nuorten osallisuutta halutaan vahvistaa Vantaa-Keravan hyvinvointialueella. Kysyimme kahdelta nuorelta päättäjältä, miten tämä tehdään.  

Tammikuussa 2022 järjestettiin Suomen historian ensimmäiset aluevaalit. Tuolloin ehdolle asetetuista henkilöistä 18–29-vuotiaita oli 7,6 prosenttia. 

Määrällisesti eniten nuoria ehdokkaita asetti kokoomus. Vantaalaiset poliitikot Noa Lindqvist (kok.) ja Matilda Hoviniemi (kok.) olivat molemmat ehdolla ensimmäisissä aluevaaleissa.  

Nuorisovaltuustoilla pitkä perinne 

Niin 21-vuotiaan Hoviniemen kuin 19-vuotiaan Lindqvistinkin polku yhteiskunnallisten asioiden parissa alkoi Vantaan nuorisovaltuustosta, joka on ollut innostava toimintaympäristö nuorille vaikuttajille. 

– Ei varmaan ole liioiteltua sanoa, että Vantaalla on ollut ehkäpä Suomen parasta nuorisovaltuustotoimintaa. Siksi ei ole yllätys, että myös hyvinvointialueella nuorisvaltuustotoiminta on lähtenyt hyvin liikkeelle, kehuu Hoviniemi.  

Hoviniemi on Vantaan kaupungin varavaltuutettu sekä kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin lautakunnan jäsen. Lindqvist puolestaan toimii Vantaa-Keravan hyvinvointialueen nuorisovaltuustossa sekä lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan varajäsenenä. 

Hyvinvointialuelain mukaan jokaisella hyvinvointialueella tulee olla nuorisovaltuusto tai muu vastaava nuorten vaikuttajaryhmä. Nuorisovaltuutettu Lindqvist kokee, että Vantaa-Keravan nuorisovaltuusto on pidetty hyvin ajan tasalla siitä, mitä alueella tapahtuu: 

– Virkamiehet ovat käyneet nuorisovaltuuston kokouksissa usein esittelemässä ajankohtaisia asioita sekä kuulemassa meitä valtuutettuja. 

Kokoomusta Lindqvist kiittelee siitä, että puolueessa on annettu nuorille paljon vastuuta ja vaikuttamisen paikkoja.  

Valittava vaaleilla 

Lindqvist ja Hoviniemi huomauttavat, että lopulta hyvin pieni ryhmä nuorista on mukana aktiivisesti vaikuttamassa asioihin. Esimerkiksi Vantaa-Keravan nuorisovaltuustossa on 15 jäsentä.  

– Itse koen, että koko hyvinvointialueen kattavat nuorisovaltuustovaalit, samaan tapaan kuin kunnallisessa nuorisovaltuustossa, edistäisivät nuorten osallisuutta. Silloin se ei olisi enää pienen porukan juttu, sanoo Hoviniemi.  

Lisäksi Hoviniemi muistuttaa, että tietoisuutta hyvinvointialueen toiminnasta on lisättävä nuorten keskuudessa. 

Nuorisovaltuustojen asemaa voidaan vielä vahvistaa 

Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa kaavaillaan nuorten osallisuuden ja alueellisen yhdenvertaisuuden lisäämistä vahvistamalla nuorisovaltuustojen asemaa. Hoviniemen mukaan yksi konkreettinen keino olisi, että nuorisovaltuustojen puhe- ja läsnäolo-oikeus aluevaltuustossa sekä keskeisissä lautakunnissa kirjattaisiin lakiin.  

Hyvinvointialueet eri puolilla Suomea kamppailevat talousvaikeuksien kanssa. Lindqvist ja Hoviniemi toivovat, että nuorten hyvinvointia ja terveyttä voidaan kuitenkin edistää jatkossa paremmin.  

– Lastensuojelu on tällä hetkellä hyvin heikolla tasolla. Siihen toivoisin itse voitavan panostaa vielä enemmän. Toinen asia on nuorten mielenterveyspalveluiden ruuhkien purkaminen, sanoo Lindqvist. 

Hoviniemi on samoilla linjoilla Lindqvistin kanssa, ja lisää:  

– Ennaltaehkäisevien palveluiden, kuten kouluterveydenhuollon, tulisi olla kunnossa. 

Hyviäkin uutisia on. Haastateltavien mukaan mielenterveyspalveluiden saatavuuteen on kiinnitetty huomiota, ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluita tarjoava Nuppi on avannut uusia toimipisteitä.  

Lindqvist ja Hoviniemi iloitsevat myös siitä, että nuorten palvelutarpeita on kartoitettu heille suunnatulla kyselyllä. Haastatellut toivovat, että kyselyn tulokset näkyvät myös palveluissa, kun niitä järjestetään. 

Teksti: Paavo Kähkönen