Mika Kasonen: Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä karhunkaato- luvista on kauaskantoiset ja peruuttamattomat vaikutukset
Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan metsästyslaissa ja EU:n luontodirektiivissä säädetyt perusteet poikkeuslupien myöntämiseen eivät täyttyneet ja syksyn 2022 karhunluvat olivat korkeimman hallinto-oikeuden mukaan lainvastaisia. Ennakkopäätös voi arvioiden mukaan johtaa nykyisen kaltaisen karhunmetsästyksen loppumiseen. Suomessa oli loppukesästä Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan 1 700–1 900 karhua.
Romaniassa karhujen kannanhoidollinen metsästys kiellettiin vuonna 2016. Karhukannan arvioidaan kaksinkertaistuneen vuoteen 2022 mennessä. Vuonna 2019 karhut tappoivat kahdeksan ihmistä sekä raatelivat 76 ihmistä. Samana vuonna 72 karhua kuoli liikenneonnettomuuksissa.
Jos kannanhoidollista metsästystä ei suoriteta, tulee karhukanta kasvamaan lähivuosina todella rajusti. Sama koskee myös muita suurpetoja, kuten sutta ja ilvestä. Suurpetojen kannan seuranta perustuu noin 2400 vapaaehtoisen suurpetoyhdysmiehen toimintaan, joista valtaosa on metsästäjiä.
Suomessa on metsästyskortin maksaneita henkilöitä noin 300 000 ja metsällä käy vuosittain noin 200 000 henkilöä. Suomeen ei saada sellaista suurpetokantaa, joka pystyisi pitämään sorkkaeläinkannan kurissa. Suurpetojen kannan kasvu lisää ihmiskontakteja ja pedoista tulee yhä rohkeampia hakemaan ravintoa ihmisasutusten läheltä sekä pihoista.
Varsinkin kauris- ja peurakannan kasvu tuovat pedot kylien ja asutusten läheisyyteen, missä on suojaa sekä ravintoa. Tämä johtaa siihen, että myös pedot tulevat asutusten läheisyyteen.
Metsästäjät tekevät aivan valtavan määrän talkootyötä vuosittain. Riistakolmiolaskennoilla pystytään kartoittamaan maanlaajuisesti eri riistalajien kantojen vahvuudet, joiden perusteella muun muassa päätetään alueelliset metsästysajat. Hirvilaskennoilla pystytään arvioimaan alueelliset sorkkaeläinkannat ja sen perusteella myönnetään alueelliset pyyntiluvat. SRVA- toiminnassa metsästäjät jäljittävät ja lopettavat mm. liikenteessä loukkaantuneet eläimet. Metsästettävälle riistalle tehdystä riistanhoitotyöstä hyötyvät myös muut lajit.
Suurpetokolareista ei uutisoida muissa medioissa kuin alueen pienissä paikallislehdissä. Edes Uudellamaalla sattuneista susien kuolemiin johtaneista tai vakavasti haavoittuneiden susien onnettomuuksista ei mediatilaa irtoa. Pää laitetaan pensaaseen suurpetokantojen todellisesta tilanteesta.
Meillä ei ole varaa menettää metsästäjien tekemää luonnonsuojelutyötä, johon katson suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen myös vahvasti kuuluvan. Suomessa kaikki suurriistanmetsästys perustuu aina laskettuihin kanta-arvioihin, joiden perusteella pyyntiluvat on myönnetty. Kanta-arvioinnin soisi perustuvan susienkin kohdalla susien tosiasialliseen määrään, eikä pelkästään susilaumaan, jossa on poikasia.
En haluaisi nähdä tilannetta, että esimerkiksi SRVA-tehtävät lopetettaisiin laajempana ilmiönä. Suomessa tapahtui vuonna 2022 lähes 14 000 ilmoitettua riistaonnettomuutta, eikä olisi kenenkään etu, jos luonnossa liikkuisi loukkaantuneita hirvieläimiä, villisikoja tai suurpetoja ja näiden onnettomuuksien seurauksena loukkaantuneet eläimet kärsisivät päivien tai viikkojen aikana kituliaan kuoleman. Itse olen yhden perheenjäsenistäni menettänyt susille vuonna 2008. Omistan yhden SRVA-toimintaan koulutetun koiran ja toista koulutan tehtävään. Joudun nyt miettimään, onko tämä enää vaivan arvoista, jos koirametsästyksen perinteet romutetaan tällaisella päätöksellä ja suurpetokantaa kasvatetaan järjettömiin mittasuhteisiin.
Poikkeus direktiivin 16 kohdalla kuitenkin mahdollistaa kannanhoidollisen metsästyksen. Lakien ja direktiivien puitteissa suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on mahdollista, mutta luonnosta vieraantuneiden päättäjien ja virkahenkilöiden tahtotila estää sen.
Metsästäjät käyttävät satoja tunteja koirien kouluttamiseen, eläinten jäljestämiseen. Suurriistan jäljestämiseen ei voi käyttää kokemattomia koiria. Kannanhoidollinen metsästys on oikea tapa kouluttaa myös jäljestykseen toimivia koiria. En näe järkeväksi hukata tätä vuosikymmenien aikaista ammattitaitoa, mikä metsästäjillä on sekä jäljestyksessä, että kannanhoidollisessa metsästyksessä.
Mika Kasonen
Ylikonstaapeli
Eurovaaliehdokas (kok)
Metsästäjä