Palveluverkkosuunnitelma – säästöjä, uudistamista vai molempia?

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella tehdään palveluverkkosuunnitelmaa vuosille 2023-2034. Tavoitteena on parantaa nykytilaa ja varautua tulevaisuuden haasteisiin, kuten alueiden väestönkasvuun ja palvelutarpeiden muutoksiin. 

Lain mukaan terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Uudistusohjelman fokus ei ole ainoastaan säästöissä, vaan ennen kaikkea toimintatapojen uudistamisessa ja hyödyttömien käytäntöjen hylkäämisessä tutkimustiedon pohjalta. Näin varmistetaan, että työntekijät voivat keskittyä entistä paremmin asukkaiden hyvinvointia lisäävään työhön. Terveydenhuoltohenkilöstöllä on kova työpaine ja halu kehittää työtään siten, että työ tuottaa on mahdollisimman paljon terveyshyötyä ja hyvinvointia ihmisille.  Hyvinvointialueen työntekijöiltä onkin kysytty systemaattisesti ideoita, miten palvelut on järkevää järjestää ja mistä toiminnoista voidaan luopua. 

Terveydenhuollon kriisin yhdeksi syyksi on esitetty huonoa johtamista. Se on osittain totta. Terveydenhuollossa ei ole sen huonompaa johtamista kuin muuallakaan, mutta terveydenhuollossa on ollut riittämätöntä johtamista. Kehittäminen ja toiminnan tavoitteisiin pääseminen vaatii jatkuvaa, päivittäistä johtamista. Lähiesihenkilöllä on suurin vastuu työhyvinvoinnista ja työn organisoinnista työpaikoilla. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on vahvistettu päivittäisjohtamista. Koko johto on koulutettu Lean-johtamismallin mukaan. Henkilöstölle on koulutettu perustietoa Leanista sekä jatkuvasta parantamisesta. Toimipaikoissa on tehostettu tiedolla johtamista luomalla päivittäisjohtamiseen järjestelmä mittareineen.  

Henkilöstö on sote-alan suurin voimavara ja henkilöstömenot ovat budjetin suurin menoerä. Valtakunnallisesti hyvinvointialueilla on valtion taholta asetettu kovat säästötavoitteet.  Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on tehty valinta, että henkilöstöä tai henkilöstöetuja ei vähennetä kuten monilla muilla hyvinvointialueilla. Luotettava ja henkilöstä arvostava työnantaja lisää pito- ja vetovoimaa työntekijöistä kilpaillessa.  Sote-alalla tehdään töitä ihmisten henkilökohtaisten ongelmien ja kriisien kanssa. Asiakas- ja potilassuhdetta parantavat luottamus ja elämäntilanteen tuntemus syntyvät vain ajan kanssa. Tässä työssä pitkäaikaiset asiakas- ja potilassuhteet lisäävät merkittävästi työn laatua ja vaikuttavuutta. Pysyvä henkilöstö on myös ainoa tapa vähentää vuokratyövoiman käyttöä, jonka myötä saadaan miljoonien säästöjä.  

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin haasteet ja palvelutarpeet korostuvat Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Esimerkiksi lastensuojelun tarve on hyvinvointialueella useilla mittareilla maan suurimpia ja pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavia lapsiperheitä on enemmän kuin muualla maassa. Väestöpohjaltaan alueen joka viides asukas on alle 18-vuotias ja useampi kuin joka neljäs lapsiperhe on yhden vanhemman perhe. 

Kaikissa sote- palveluissa korostuu ennaltaehkäisyn merkitys, mutta tässä ikäryhmässä ongelmat voivat muuttaa koko loppuelämän suunnan. Siksi on erityisen tärkeää, että pyritään auttamaan heti kun on pientäkään avuntarvetta, koska pienet ja lyhytaikaiset ongelmat ratkeavat helpommin kuin suuret ja pitkäaikaiset. Ennaltaehkäisyä lisäämällä voidaan vähentää raskaiden palveluiden tarvetta kuten huostaanottoa. Tukea tarvitsevia voidaan ohjata omahoitoon, vertaistuen piiriin ja ryhmämuotoisiin palveluihin. Tarvittaessa palveluita lisätään, mutta tutkimuksien mukaan suurimmalle osalle riittää kevyet palvelut. Ennaltaehkäisevissä ja hyvinvointia tuottavissa palveluissa yhteistyö järjestöjen ja kuntien kanssa on tärkeää. 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palveluverkkosuunnitelmassa on satoja pieniä ja isoja suunnitelmia toiminnan parantamiseksi ja sujuvoittamiseksi. Suunnitelma on tehty väestön palvelutarpeet ja hyvinvointi edellä ennaltaehkäisyyn painottaen.  Osaava henkilöstö, hyvä johtaminen ja väestön arkielämän hyvinvoinnin lisääntyminen tuovat säästöjä tulevaisuudessa palveluista tinkimättä. 

Marja Ahava

Yleislääkäri, apulaisylilääkäri,

aluevaltuutettu Vantaan ja Keravan hyvinvointialue