Hyvinvoiva oppimisympäristö luo turvalliset raamit koululaiselle ja opiskelijalle 

Jokainen ihminen on arvokas omana itsenään. Jokainen ansaitsee mahdollisuuden elää mielekästä elämää. Enemmistö suomalaisista lapsista ja nuorista voi onneksi hyvin. Toisinaan kuitenkin mielen hyvinvoinnin haasteet haittaavat arjesta selviytymistä. Lapset ja nuoret kokevat muun muassa kouluterveyskyselyjen perusteella enenevässä määrin henkistä kuormitusta sekä yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunteita. Nuoret kokevat mielenterveyden ongelmat merkittävänä syynä opiskelukyvyn heikentymiselle. Yhä useampi mainitsee, ettei ole yhtään sellaista ystävää, jolle voisi kertoa omista asioistaan.  

Perustarpeista huolehtiminen ja kasvatusvastuu on huoltajilla. Kuitenkin lapsi tai nuori viettää merkittävän osan päivästään koulussa tai opiskelupaikassa. Miten koulussa sitten luodaan hyvä oppimisympäristö, jossa kaikki voivat hyvin? Ratkaisuksi ehdotetaan usein pienempiä opetusryhmiä. Pisatulosten huippuvuosista ryhmäkokoja on Suomessa säännöllisesti pienennetty ja perusopetuksen opetusryhmät ovat pienempiä kuin OECD-maissa keskimäärin. Se ei yksin paranna kouluviihtyvyyttä ja opetusrauhaa. Ainakin pääkaupunkiseudulla opetusryhmät ovat hyvin heterogeenisia. Mielestäni inkluusion toteuttamista olisi syytä tarkastella kriittisesti. Inklusiivisen ajattelun mukaan kaikille tulee tarjota paikka lähikouluun ja usein yleisopetuksen ryhmään. Vaikka ammattitaitoinen opettaja tekisi parhaansa, on usein mahdotonta toteuttaa opetusta ja yksilöllistä huomioimista, kun opetusryhmässä on niin paljon erilaisia tarpeita. Pienryhmiä ja valmistavaa opetusta S2-kielisille ei kannata vähentää, päinvastoin. Hyvinvoivista koululaisista kasvaa hyvinvoivia opiskelijoita ja osaavia tulevaisuuden tekijöitä. 

Turvallisessa ja tukea tarjoavassa ympäristössä on mahdollista oppia ja voida hyvin. On tärkeää, että edellä mainittujen keinojen ohella kouluissa ja oppilaitoksissa rakennetaan sellaista toimintakulttuuria ja ilmapiiriä, joka tukee yhteisöllisyyttä, tunnetaitoja ja mielen hyvinvointia oppimisen lisäksi. Koulussa voi ja pitää olla myös kivaa! Kasvava nuori tarvitsee mielen hyvinvoinnin tukemiseksi kannustusta, tukea, rohkaisua ja kuulluksi tulemista kodin lisäksi koulussa ja oppilaitoksessa. Oikea-aikainen ja kohdennettu tuki sitä tarvitsevalle on myös erittäin tärkeää sekä lapselle tai nuorelle itselleen, mutta myös koko yhteisölle oppimis- ja opettamisrauhan turvaamiseksi. Osallisuus ja ryhmään kuulumisen kokemus ovat mielen hyvinvoinnin kannalta ratkaisevan tärkeitä. Meistä jokainen omassa toimintaympäristössään voi olla juuri se, joka huomioi yksin jäävän ja pyytää mukaan.  

Heli Hakala 

erityisopettaja 

kaupunginvaltuutettu, Vantaan kaupunki

aluevaltuutettu, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue