Keusoten kehittämistoiminta näytön paikassa

Hyvinvointialuelain mukaan hyvinvointialueiden tulee kattaa talouden alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä. Maaliskuussa saadun ennusteen mukaan Keusoten kumulatiivinen alijäämä olisi 108 M€ tämän vuoden lopussa. Lain velvoitteen toteuttamiseksi Keusotessa laadittiin hyvinvointialueohjelma ja tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma, joista jälkimmäistä Valtiovarainministeriö edellyttää erityisesti lainanhoitokyvyn osoittamiseksi. Hyvinvointialue tarvitsee lainanottovaltuutta palvelutoimintaan tulevien investointien toteuttamiseksi.

Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman arvioitu sopeuttamistarve on 63 M€. Tavoite tarkoittaa kustannuspaikkakohtaisia säästöjä henkilöstökuluihin ja palvelujen ostoihin sekä palveluverkoston jatkokehittämistä ja tulojen kasvattamista. Säästötoimenpiteistä huolimatta hyvinvointialueella on velvollisuus huolehtia riittävistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista alueen asukkaille. Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmassa uskotaan kehittämisen avulla saatavan vajaan17 M€:n säästöt.

Kehittämishankkeiden kautta saatavat kustannushyödyt esitetään laskennallisina euroina. Perusajatus on, että säästöeurot saataisiin kasaan vähentämällä kalliita laitoshoitopäiviä ja avohoitokäyntejä erikoissairaanhoidossa sekä raskaiden ja kiireellisten palvelujen käyntejä Keusotessa. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää pääasiassa ennaltaehkäisevien palvelujen kehittämistä ikääntyneille ja mielenterveysasiakkaille. Lopputuloksena tulisi kuitenkin kyetä osoittamaan erikoissairaanhoidon osalta kyseisen menokohdan euromääräinen väheneminen.

Osa kehittämishankkeista on valjastettu säästöpotentiaalin lunastamiseen, mikä tässä hyvinvointialueen taloudellisessa tilanteessa on perusteltua. Samalla katseen tulisi olla tiukasti alueen asukkaiden muuttuvissa tarpeissa ja sitä kautta asukkaiden palvelujen parantamisessa ja toiminnassa ilmenevien epäkohtien korjaamisessa. Näitä ovat jonoton hoitoon pääsy, lähipalvelut ja palvelutarpeiden ennakointi.

Toivottavasti kehittämishankkeiden säästömekanismit ovat hallittavissa ja kustannushyödyt tilinpäätöksessä todennettavissa. Mikäli kehittämishankkeissa ei onnistuta niille asetetuissa säästötavoitteissa, niin vastaava säästövastuu siirtyy muihin menokohtiin. Nyt on elintärkeää, että saadut hyödyt näkyvät myös tilikauden tuloksessa ja ne osaltaan auttavat saavuttamaan talouden tulosta ylijäämäiseksi.

Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman toteuttamiseen kannattaa suhtautua vakavasti, sillä näin yritetään välttää arviointimenettely ja sen seurauksena mahdollinen Keusoten liittäminen toiseen hyvinvointialueeseen. Lisärahoitusta valtiolta ei ole tulossa. Määrätietoisella ohjelman toteuttamisella luodaan taloudellista kestävyyttä ja huolehditaan hyvinvointialueen kyvystä hoitaa sen perustehtävää.

Pirjo Vainio
Aluevaltuutettu (kok.)
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue

Kirjoitus on julkaistu 6.4. Keski-Uusimaassa ja 10.4. Mäntsälän Uutisissa.