Isojen linjanvetojen kevät
Yleinen tiukka taloustilanne on pakottanut hyvinvointialueet tarkastelemaan omaa toimintaansa uudella tavalla. Meillä Vantaan ja Keravan (Vake) hyvinvointialueen aluehallituksessa tämä on näkynyt muun muassa siten, että olemme käsitelleet tänä keväänä useita isoja ja tulevaisuutta linjaavia asioita. Näistä laajimpia kokonaisuuksia ovat Vaken uudistusohjelma vuosille 2023–2030 sekä palveluverkkosuunnitelma seuraavalle kymmenelle vuodelle. Vaken aluehallituksessa ja -valtuustossa ripeästi edenneet asiat luotaavat hyvinvointialueen toimintaa laajalti tuleville vuosille.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on saanut kapinoitsijan maineen, kun se ei ole ilmoittanut säästöjen nimissä leikkaavansa palveluista tai vähentävänsä henkilöstöä. Vaken valitsema linja on saada tarvittavat säästöt aikaiseksi toimintaa uudistamalla ja tehostamalla.
Uudistusohjelman mukaan hyvinvointialue huolehtii riittävistä ja laadukkaista peruspalveluista sekä osaavasta ja hyvinvoivasta henkilöstöstä. Ohjelman tarkoitus on muuttaa koko hyvinvointialueen palvelurakennetta kevyemmäksi ja tuotantoa tehokkaammaksi.
VAKEn uudistusohjelma sisältää vuosittaisen kahden prosentin laskennallisen tuottavuustavoitteen suhteessa palvelutarpeen kasvuun. Aluehallitus esitti huhtikuun puolessa välissä aluevaltuustolle, että se vahvistaisi vuoden 2024 tuottavuustavoitteeksi 16 miljoonaa euroa; taloussuunnitelmavuosille 2024–2026 tuottavuustavoitteeksi 72 miljoonaa euroa sekä noin 300 miljoonan euron arvosta tuottavuustoimia, joita tavoitellaan vuosikymmenen loppuun mennessä. Uudistusohjelma on kunnianhimoinen, pyrkien keventämään palvelurakennetta ja tehostamaan tuotantoa ja vaikuttavuutta. Näiden muutosten avulla Vake suuntaa kohti talouden hallintaa ja kestävää kehitystä. Aluehallituksen ripeä ja hyvähenkinen valmistelu on johtanut historialliseen päätökseen uudistusohjelman hyväksymisestä. Päätöksen vaikutukset tulevat näkymään laajasti alueen toiminnassa tulevina vuosina.
Palveluverkkosuunnitelma on toinen merkittävä askel kohti strategian mukaista toimintaa, vastaten alueen kasvaviin palvelutarpeisiin. Tiiviin rakenteen vuoksi palveluverkon supistamista meillä ei ole suunnitelmissa kuten useilla muilla hyvinvointialueilla. Painotus on investoinneissa esimerkiksi uusiin vanhustenkeskuksiin, pelastuslaitoksen valmiusasemiin ja palveluiden laajentamiseen nopeasti kasvavalle Kivistön alueelle.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella tehdään kovasti töitä sen eteen, että palvelut turvataan ja että talous saadaan lähivuosina hallintaan. Nämäkään toimet eivät riitä, ellei valtio huomioi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen erityisluonnetta. Vake poikkeaa muista hyvinvointialueista siinä, että sen rakenne on hyvin tiivis ja palveluntarve kasvaa vuosi vuodelta.
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia toimijoita, jotka operoivat alueilla demokraattisesti ja kansanvaltaisesti. Alueet saavat rahoituksen valtiolta ja budjetti on tiukka. Sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla kerrotaan, että se huomioi hyvinvointialueiden rahoituksessa alueiden väliset erot palveluntarpeissa. Kuitenkin esimerkiksi Vaken palveluntarve sosiaalihuollossa on suurempaa kuin valtion käyttämä tarvekerroin osoittaa, joten tästä voi vetää johtopäätöksen, ettei hyvinvointialueitten rahoitusmalli kohtele Vakea oikeudenmukaisesti. Onkin aivan välttämätöntä, että rahoitusmallia kehitetään jatkossa vastaamaan alueiden todellisia kustannuksia.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on ottanut rohkeasti suunnan kohti tulevaisuutta, varmistaen palveluiden laadun ja saatavuuden. Tämä kevät on osoittanut, että Vake on valmis vastaamaan tuleviin haasteisiin vahvalla strategialla ja päättäväisyydellä.
Maarit Raja-Aho
Kirjoittaja on Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja.