Suomen suurin mahdollisuus ja turvallisuuttamme voimakkaimmin muuttava asia

Digitaalinen toimintaympäristö eli kybermaailma on tänä päivänä erottamaton osa kaikkea turvallisuutta, turvallisuuspolitiikkaa ja maailmanpolitiikkaa. Yhteiskuntien digitalisoituessa yhä enemmän ja teknologian kehitysvauhdin kiihtyessä tulee kybermaailman asiat olemaan turvallisuuttamme voimallisimmin muuttava tekijä seuraavana vuosikymmenenä. Samalla puhumme yhä enemmän datasta ja sen omistajuudesta – sillä se joka hallitsee dataa, hallitsee tulevaisuuden maailmaa.

Yhdysvalloissa julkaistiin viime viikolla mielenkiintoinen kybermaailman tulevaisuutta käsittelevä strategia, mikä kannattaa Suomessakin lukea. Olemmehan tänä päivänä samassa puolustusliitossa, ja alkuvuodesta maidemme välillä  solmittiin kahdenvälistä kumppanuutta kyberpuolustuksessa vahvistava sopimus. Kyberturvallisuudessa edes vahvin ei pärjää yksin – kansainvälinen yhteistyö luotettavien kumppaneiden kanssa on välttämättömyys. Niin Yhdysvalloille kuin Suomelle.

Yhdysvaltojen strategiassa korostuu kolme asiaa. Ensinnäkin autoritaariset valtioiden sekä pahantahtoisten ei-valtiollisten toimijoiden aktiivisuus lisääntyy ja on yhä kehittyneempää. Demokratian ja länsimaisten arvojen puolustamisessa kybermaailman merkitys kasvaa. Toiseksi, kumppanimaiden kanssa luotavat teknologiset innovaatiot, tietojen jakaminen, yhteistyö yrityksien kanssa sekä osaamisen kehittäminen ovat avainasemassa, jotta länsimaat kykenevät vastaamaan yhä kehittyneempiin kyberuhkiin. Kolmanneksi, kyberturvallisuus ja kyberpuolustus ovat Yhdysvaltojen teknologiapolitiikan ytimessä. Samalla myös kumppanimaiden kanssa nousee enemmän esille eettiset kysymykset eli millä tavalla teknologiaa käytetään. Esimerkkinä voi mainita Israelin käyttämän tekoälyn pommituskohteittensa valitsemiseen.

Kaikkiin näihin kolmeen Yhdysvaltojen strategian kolmeen kohtaan on Suomella paljon annettavaa – ja mahdollisuus olla selkeästi kokoaan suurempi toimija.

Kyberturvallisuus ei ole vain teknisiä ratkaisuja vaan mittavimmat taistelut tullaan käymään ihmisten mielistä. Kybermaailma voidaan siis ajatella informaatiotilana. Tähän on myös Suomessa kiinnitettävä enemmän huomiota. Kyse on siitä miten kybermaailman kautta pyritään – ja pystytään – vaikuttamaan yhä enemmän mielikuviimme, ajatuksiimme ja tunteisiimme. Tekoäly tuo tähän kognitiiviseen sodankäyntiin aivan uudenlaisia mahdollisuuksia, ja siksi Maailman talousfoorumin Globaalit riskit -raportissa juuri mis- ja disinformaatio arvioidaan vakavimmaksi maailmanlaajuiseksi uhkakuvaksi seuraavan kahden vuoden aikana.  Informaatiokamppailussa etulinja kulkee meidän jokaisen korvien välissä, ja vaikuttamismuotojen tunnistaminen sekä informaatiovaikuttamiselta puolustautuminen ovat tämän päivän kansalaistaitoja.

Suomen on yhtenä maailman digitalisoituneimmista yhteiskunnista rehellisesti tunnistettava digitaalisen yhteiskunnan uudenlaiset haavoittuvuudet, mutta samalla myös luotava osaamisellemme sekä yrityksillemme mahdollisuuksia globaaleilla kasvavilla teknologiamarkkinoilla. Luotettavuudellemme on kasvava kysyntä – niin arvojemme kuin demokratian puolustamisen nimissä.

Jarno Limnell
Kansanedustaja, dosentti