En saanutkaan kotihoidontukea vaikka sitä hain, mitä sitten tapahtuu? – Mikä on yksilöasioiden jaosto ja mitä se tekee
Kun et ole tyytyväinen johonkin päätökseen, oli se sitten omaishoidon tuki, lasku tai vaikka kotihoidon maksun suuruus, on sinulla oikeus valittaa päätöksestä. Viranhaltija käsittelee valituksen, kun se saapuu. Selkeät virheet korjataan jo tässä vaiheessa. Käsittely ei kuitenkaan pääty tähän, vaan sen jälkeen asia tulee käsittelyyn yksilöasioiden jaostoon.
Kun hyvinvointialueiden luottamushenkilörakennetta rakennettiin, oli selvää, että muutamat lakisääteiset toimielimet pitää hyvinvointialueelta löytyä. Yksilöasioiden jaosto käsittelee kaikki yksilöhuollon muutosasiat eli asukkaiden valitukset viranhaltijoiden päätöksistä. Poikkeus tähän on esimerkiksi huostaanotot, niitä ei jaosto käsittele.
Jaostossa istuu eri puolueista valittuja poliitikkoja. Vaikka jäsenillä on puoluetausta, pitää jaostossa edustaa ensisijaisesti kaikkia alueen asukkaita ja puolustaa oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa, kuin tehdä puoluepolitiikkaa. Harva asia jaostossa kuitenkaan on sellainen, jolla voisi tehdä politiikkaa. Kaikki jaoston asiat ovat salassapidettäviä, eli niistä ei saa kertoa jaoston ulkopuolisille mitään. Päätöksiä tehdessä pitää aina miettiä kaikkien alueen asukkaiden oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta. Jos henkilölle myönnetään joku palvelu, tulee se samalla tavalla myöntää myös muille samassa tilanteessa oleville.
Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovatkin jaoston päätöksiä tehdessä tärkeimmät noudatettavat arvot. Välillä se tarkoittaa myös sitä, että yksittäinen henkilö ei saa haluamaansa palvelua tai päätös voi olla hänelle epäsuotuisa. Rajallisten resurssien maailmassa on pakko kuitenkin arvioida päätösten kustannusvaikutuksia sekä erityisesti niiden oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoisuutta.
Se, miten hyvinvointialueuudistus näkyy jaoston arjessa on moninainen. Alkuun hyvinvointialueella ei ollut selkeitä ja yhtenäisiä ohjeita ja käytäntöjä asioista, joista laki ei suoraan määrää. Päätöksiä tehtiin vielä pitkään kuntien päätösten ja kriteerien pohjalta. Myös esimerkiksi maksujen määrät ovat muuttuneet taas uuden budjetin myötä ja maksujen muuttuminen näkyy valituksina. Jaosto tosin ei voi tehdä mitään kohonneille maksuille vaan niistä päättää aluevaltuusto. Jaosto ei siis voi päättää muuttaa esimerkiksi terveyskeskusmaksun määrää vaan jaoston tehtävä on vain katsoa onko lasku määräytynyt oikein eli onko käynti tapahtunut vai ei.
Jaostossa näkyykin vahvasti hyvinvointialueen tiedotuksen merkitys. Tiedotuksen parantaminen on elintärkeää varmistaaksemme, että asukkaat ymmärtävät muutokset esimerkiksi maksuissa. Yksilöasioiden jaoston jäsenenä huomaa kuinka tiedottaminen esimerkiksi uusista maksuista ei ole aina tavoittanut asukkaita. Jaostossa näkyy myös se, ettei kaikkia ole tavoittanut edes tieto sote-palveluiden siirtymisestä kunnilta hyvinvointialueelle.
Yksilöasioiden jaoston rooli on välillä todella ikävä ja tylsä, kun palvelua hakenut henkilö voisi hyötyä palvelusta mutta ei täytä päätettyjä kriteerejä. Silloin on pakko miettiä asiaa sekä tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden, että vastuullisuuden kautta. Jos tämä henkilö, joka ei kriteerejä täytä saa palvelun, kuinka moni muukin olisi silloin oikeutettu palveluun ja kuinka suuret kustannukset siitä tulisi. Virkahenkilön arvioon tulee voida myös luottaa, heillä on yhteys palvelua hakeneeseen asiakkaaseen ja tietävät hänen asioistaan enemmän kuin jaoston jäsen papereiden perusteella. Toki välillä virkahenkilön päätöstä on syytä muuttaa ja siihen jaoston jäsen voi vaikuttaa.
Emilia Knaapi
Kirjoittaja on Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu ja yksilöasioiden jaoston varapuheenjohtaja
Blogikirjoitus on julkaistu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kokoomusryhmän lehdessä Sinituuli – Länsi-Uusimaa (1/24).