Säästöillä ja kehittämisellä talous tasapainoon
Hyvinvointialueella on merkittävä kumulatiivinen alijäämä, jota pyritään kuromaan umpeen seuraavina vuosina laajoilla kehittämis- ja sopeuttamistoimenpiteillä.
Teksti: Santeri Nousjoki
Hyvinvointialueiden vaikeasta taloustilanteesta johtuen myös Keski-Uudellamaalla on käynnistetty talouden korjaaminen. Aluevaltuutettu, aluehallituksen sekä rahoitus- ja talousjaoston jäsen Kimmo Behm sanoo Keski-Uudenmaan taloustilanteen olevan kriittinen.
Kumulatiivinen alijäämän on laskettu olevan kuluvan vuoden lopussa jo lähes 110 miljoonaa euroa, jos suunniteltuja tehostamistoimia aloiteta pikaisesti. Kaikkiaan säästötavoite on yhteensä 63 miljoonaa euroa.
Voimassa olevan hyvinvointialueiden rahoituslain mukaisesti alijäämät on katettava 2,5 vuodessa eli talous on oltava tasapainossa vuonna 2026.
Lisärahoituksen pyytäminen on kuitenkin viimeinen mahdollisuus.
Behmin mukaan valtuustossa piti hyväksyä tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma, jotta valtiovarainministeriön 34,6 miljoonan euron lainanottovaltuudet, alueen toiminnan kehittämiseen saataisiin.
Mikäli päätöstä sopeuttamistoimenpiteistä ei olisi syntynyt, edellytyksiä ohjelman kehittäville toimenpiteille ei olisi ollut. Pidemmällä tähtäimellä seurauksena olisi voinut olla mahdollisesti jopa alueen toiminnan lakkauttaminen ja yhdistäminen arviointimenettelyn jälkeen.
Lainanottovaltuuksilla pyritään Keski-Uudellamaalla tekemään muun muassa Kiljavan sairaalan korvaavan kuntoutustoiminnan tilojen suunnittelua, panostamaan ICT-ohjelmistojen sekä erilaisia laite- ja kalustohankintoihin.
Säästöpaineita joka suunnalla
Behm kuvaa suurimmaksi ja haasteellisimmaksi 14 miljoonan euron henkilöstösäästöjä. Tavoitteena on vähentää henkilötyövuosissa 150 henkeä vapautuvien tehtävien täyttämättä jättämisellä, rekrytointikiellolla muualle kuin asiakas- ja potilasrajapinnassa sekä viime kädessä irtisanomisilla.
Myös sairauspoissaoloja pyritään karsimaan muun muassa koulutusmäärärahoja sekä henkilöstöetuja nostamalla. Seuraavan viiden vuoden aikana henkilöstöstä 17 prosenttia eläköityy, mikä helpottanee jonkin verran suorien irtisanomisten painetta.
Toiseksi suurimmaksi säästökohteeksi Behm mainitsee palveluiden karsinnan vajaalla 12 miljoonalla eurolla. Karsinnat ovat hänestä saavutettavissa palvelujen ostojen määrän tuntuvalla vähentämisellä ja juuri hyväksytyn palvelujen verkoston jatkokehittämisellä.
Tähän liittyy muun muassa erilaiset uudenlaiset allianssiperusteiset yhteistyömallit palvelutuotantomallit yksityisten palveluntuottajien kanssa.
Merkittävimpien säästöjen joukkoon Behm laskee myös kehittämishankkeiden hyötyjen ”ulosmittaamisen”, jolla alue laskee saavansa 16,7 miljoonaa euroa.
On tärkeää, että pystytään mahdollisimman laajasti läpiviemään suunnitellut kehittämishankkeet ja saavutetaan niistä laskettu konkreettinen euromääräinen hyöty.
Lisäksi erikoissairaanhoidon kuluja pyritään Behmin mukaan hillitsemään 16,6 miljoonalla. Hänestä on tärkeää hallita kasvavaa kulukehitystä, mihin pyritään nykyistä tiukempien raamien asettamisella.
Tässä on tärkeää saavuttaa optimaalinen tilanne hoidon porrastuksessa ja siirtoviivemenojen pienentämisessä ja vaaditussa maksujen poistamisessa.
Palvelut tulevat paranemaan
Keski-Uudenmaan asukkaat voivat kuitenkin olla Behmistä rauhallisella mielellä sote-palvelujensa suhteen, vaikka palvelujen tarjonnassa tapahtuu varmasti isojakin muutoksia esimerkiksi sähköisten palvelujen ja uudenlaisten palvelujen tuotantotapojen ja -palvelujen verkoston muutosten vuoksi.
Kehittämistoimenpiteiden Behm uskoo osaltaan myös parantavan palveluiden laatua muutoksien tukemana.
Palvelut tulevat keskittämisestä ja sähköisten palvelujen lisäämisestäkin huolimatta myös monella tavalla paranemaan ja painopisteet ennaltaehkäiseviin palveluihin tulee parantamaan palvelujen vaikuttavuutta ja alueen asukkaiden hyvinvointia.
Talous on oltava tasapainossa vuonna 2026