Valmius ja turvallisuus 

Turvallisuusympäristömme on muutoksessa. Globaali ja Suomen turvallisuustilanne on vakavampi ja vaikeammin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen. Jännitteiden lisääntyminen heikentää myös Itämeren alueen turvallisuustilannetta ja sen ennakoitavuutta. Polarisaatio on globaali ilmiö, jota ilmenee myös Suomessa. Vaikka enemmistölle Suomessa arki on turvallisempaa kuin koskaan, yhteiskunnallisen eriarvoistumisen ja polarisaation merkitys turvallisuudelle on merkittävä.  

Länsi-Uudenmaan palveluverkkoa uudistetaan parhaillaan. Uudistusta tehdessä on tärkeää huomioida palveluverkkouudistuksen vaikutukset valmius- ja turvallisuustoimintaan edellä kuvattujen globaalien ja valtakunnallisten turvallisuusympäristöjen muutosten lisäksi. Esitykset Länsi-Uudenmaan palveluverkosta turvallisuus- ja valmiustoiminnan osalta vaikutusarviointeineen ovat kuvattuna selkeästi. Taustaselvitystä on tehty ja se on analyyttinen ja ennakoiva.  

Turvallisuus- ja valmiustoiminnassa varautuminen ja ennaltaehkäisy, laadukas toiminta, yhteistyö eri toimijoiden välillä ja henkilöstön saatavuus ovat avainkysymyksiä.  

Väestönkasvun ja väestönkeskittymän muutokset vaikuttavat siihen, miten palveluverkkoa tulee kehittää. Länsi-Uudellamaalla väestönkehitys on ollut dynaaminen. Väestö on monimuotoistunut ja alueella on nähtävissä ikääntymistä kuten muuallakin Suomessa.  

Turvallisuus ja varautumisjärjestelyissä palvelujen ja toimintojen laadulla ja kattavuudella on suuri merkitys. Toimipisteet tulee sijoittaa niin, että palvelujen tuottamisen edellytykset turvataan. Palvelujen verkoston kehittämisen esitysluonnoksen arvioidut vaikutukset toimintavalmiusajoissa tulee säilyä kansallisen ohjeistuksen mukaisella tasolla.  Palveluverkon kehittämisessä on hyvä, että huomioidaan myös toiminta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, huomioiden ja turvaten hyvinvointialueen tarvitsemat tilanne- ja johtokeskustilat.  

Asukkaita tulee kannustaa ja opastaa osallistumaan valmius- ja turvallisuustoimiin esimerkiksi koulutusten, harjoitusten ja yhteisötoiminnan kautta. Näiden toimenpiteiden avulla Länsi-Uudenmaan alueen valmiutta ja turvallisuutta voidaan parantaa monipuolisesti ja tehokkaasti. 

Toiminnassa tulee edelleen panostaa ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, kuten riskianalyysiin, turvallisuuskoulutukseen ja tiedotuskampanjoihin, jotka auttavat vähentämään onnettomuuksien riskiä ja valmiutta mahdollisiin uhkiin. Uudet teknologiset ratkaisut, kuten hälytysjärjestelmiä ja viestintäsovelluksia parantavat ennaltaehkäisyä ja myös tiedonkulkua ja hälytysten tehokkuutta.  

On edelleen tärkeä, että yhteistyötä lisätään ja parannetaan eri viranomaisten, organisaatioiden ja asukkaiden välillä. Tehokas tiedonvaihto ja koordinointi ovat avainasemassa varsinkin kriisitilanteissa. On varmistettava riittävät resurssit. Tämä sisältää henkilöstöresurssin, sen saatavuuden varmistamisen koulutuspaikkoja lisäämällä, henkilöstön jatkuvan täydennyskoulutuksen, varusteet ja kaluston.   

Sopimispalokuntien rooli on toiminnassa tärkeää, ja sitä yhteistyötä tulee jatkaa ja kehittää. Palveluverkkoa tukee hyvä yhteistyö naapurikuntien ja kaupunkien pelastuslaitosten kanssa. HUS-yhtymän järjestämisvastuulla olevan ensihoitopalvelun palveluverkkoa tulee suunnitella ja kehittää yhdessä pelastustoimen palveluverkon kehittämisen kanssa. 

Maailmantilanne on siis epävakaa ja monenlaiset uudenlaiset uhat haastavat valmius- ja turvallisuustilannetta ja toimintakykyä. Hyvät ja ajantasaiset valmius- ja turvallissuunnitelmat häiriötilanteisiin, poikkeusoloihin ja väestösuojeluun lisäävät turvallisuutta alueellamme.   

Tiina Thure-Toivanen 
Aluevaltuutettu, valmius- ja turvallisuuslautakunnan puheejohtaja
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue