Yrittäjyys ratkaisu integroitumishaasteisiin
Maahanmuuttajayrittäjyyteen on kuitenkin olemassa esteitä, joita yhteiskunnan tulisi aktiivisesti poistaa maahanmuuttajayrittäjyyden edistämiseksi, Piia Malmberg pohtii.
Maahanmuuttajien määrä on ollut Suomessa jatkuvassa kasvussa. Maahanmuuttajista noin 75 % on työikäisiä, kun suomalaistaustaisista työikäisiä on vain 60 %. Siitä huolimatta maahanmuuttajien työttömyysaste on korkeampi – maahanmuuttajista reilut 17 % on työttömiä, kun suomalaistaustaisten työttömyysaste on noin 7 %. Toisaalta 2000-luvulla työllisten määrän kasvu on tullut käytännössä maahanmuuttajista.
Maahanmuuttajista puhuttaessa on hyvä muistaa, että maahanmuuttajien ryhmä on hyvin heterogeeninen. Maahanmuuttajia tulee hyvin erilaisin syin, erilaisista maista ja erilaisista olosuhteista. Kulttuuriset ja uskonnolliset taustat sekä esimerkiksi koulutus- ja kielitasot vaihtelevat.
Kun katsomme alati heikkeneviä syntyvyyslukujamme, ymmärrämme, että tarvitsemme maahanmuuttoa. Se on kuitenkin aiheena poliittisesti sensitiivinen. On toki järkevää edelleen käydä keskustelua siitä, millä edellytyksillä Suomeen tullaan. Mutta olipa maahanmuutosta mitä mieltä tahansa, on tärkeää, että Suomeen tulevat ja tänne jäävät integroituvat yhteiskuntaan mahdollisimman hyvin, eli kotoutuvat suomalaisiksi.
”Maahanmuuttajat tulevatkin todennäköisesti olemaan suurin yrittäjäryhmä Suomessa.”
Yksi merkittävin väylä integraatioon on työllistyminen. On kuitenkin merkityksetöntä puhua kotoutumisesta, mikäli maahanmuuttajalla ei ole realistisia työmahdollisuuksia, ja niitä ei tällä hetkellä suurella osalla ole. Yrittäjyyden avulla itsensä työllistäminen olisikin maahanmuuttajille tärkeä keino elättää itsensä ja tulla osaksi suomalaista yhteiskuntaa.
Maahanmuuttajat ovat innokkaita yrittäjiä, ja tulevina vuosina maahanmuuttajat tulevatkin todennäköisesti olemaan suurin yrittäjäryhmä Suomessa. Toisaalta maahanmuuttoon liittyy myös ns. pakkoyrittäjyyttä, eli yrittäjäksi ryhdytään, koska ei ole muutakaan keinoa itsensä työllistämiseen.
Maahanmuuttajayrittäjyyteen on kuitenkin olemassa esteitä, joita yhteiskunnan tulisi aktiivisesti poistaa maahanmuuttajayrittäjyyden edistämiseksi. Meiltä puuttuu kansallinen maahanmuuttajayrittäjyyden strategia sekä sen edistämisen omistajataho. Byrokratia, asenteet ja epäluulot hankaloittavat yrittäjäksi ryhtymistä. Toisaalta maahanmuuttajat tarvitsevat keskimäärin huomattavasti enemmän tukea yrittäjäksi ryhtymisessä. On tärkeää tarjota heille mahdollisimman hyvää tukea, sillä he perustavat yrityksen joka tapauksessa – ja on kaikkien etu, että yritystoiminta kantaa.
Haastankin kunnat ja alueet pohtimaan, millaisilla keinoilla ne edistävät maahanmuuttajayrittäjyyttä ja rakentavat sen avulla itselleen elinvoimaa. Valmistelen parhaillaan väitöskirjaa aiheesta. Myös viranomaisten on syytä kehittää palveluitaan kohtaamaan aidosti myös maahanmuuttajien tarpeita.
Kirjoittaja on kolmen lapsen äiti, diplomi-insinööri, terveystieteiden maisteri, Suomen Uusyrityskeskusten toimitusjohtaja sekä Porvoon elinvoimalautakunnan jäsen.