Opiskeluhuollon remontti Vantaa-Keravalla

Soteuudistus erotti saman koulun opettajat ja opiskeluhuollon henkilökunnan eri organisaatioihin. Miten yhteistyö on sujunut ja miten sitä voisi kehittää? 

Kirjoittaja: Matilda Hoviniemi

Opiskeluhuolto, eli esimerkiksi kuraattori-, psykologi- ja terveydenhuoltopalvelut kouluissa, siirtyivät hyvinvointialueuudistuksen myötä alueille. Opetuksen järjestäminen ja koulujen ylläpitäminen ovat muuten kuntien vastuulla.  

Kysyimme kahdelta ammattilaiselta, miten käytännön yhteistyö sujuu, kun palvelut ovat eri järjestäjien piirissä. Sekä Heli Hakalan että Hanna Holmberg-Soton mukaan yhteistyö sujuu hyvin.  

– Yhteistyö koulun ja opiskeluhuollon palvelujen välillä on sujunut hyvin, vastaa aluevaltuutettu ja erityisopettaja Heli Hakala.  – Aikaisemmin uhkakuvana pidettiin esimerkiksi sitä, että opiskeluhuollon henkilökuntaa siirrettäisiin hyvinvointialueen työntekijöinä muihin työtehtäviin, mutta näin ei ole onneksi ollut. 

Tietosuoja tuo haasteita 

Myös koulun työntekijöiden ja opiskeluhuollon välisen tiedonkulun sujuvuudesta oltiin huolissaan uudistusta valmisteltaessa.   

– Tällä hetkellä kuraattorit ja psykologit eivät pääse Wilmaan Keravalla. Tämä ei kuitenkaan suoranaisesti johdu hyvinvointialueuudistuksesta, vaan vuoden 2014 oppilas- ja opiskelijahuoltolaista, joka tiukensi tietoturvasäädöksiä monin paikoin. kertoo Hakala.  

–Työntekijöillä ei enää ole pääsyä tietoon, joka ei ole välttämätöntä oman työnkuvan järjestämiseksi. Laista on tehty erilaisia tulkintoja ja esimerkiksi Vantaalla opiskeluhuollon henkilökunnalla on laajempi pääsy oppilaiden ja opiskelijoiden tietoihin. Toivoisinkin, että muun muassa tähän tietoturvakysymykseen saataisiin selkeämpi, yhtenäinen tulkinta, sanoo Hakala. 

– Opiskelijahuollon siirtymisessä hyvinvointialueiden järjestämäksi on ollut myös monia hyviä puolia. Esimerkiksi esihenkilöjärjestelmä, jossa opiskelijahuollon jokaisella ammattikunnalla on oma työtä koordinoiva esihenkilö, on toiminut hyvin. Oma esihenkilö on ollut opiskelijahuollon työn tasalaatuisuuden ja jatkuvuuden kannalta tärkeää, sanoo Hakala. 

Yhteistyö sujunut hyvin 

RKP:n aluevaltuutetun ja johtavan sosiaalityöntekijän Hanna Holmberg-Soton mukaan opiskeluhuollon ja koulun yhteistyö on sujunut hyvin.  – Opiskeluhuoltohan on myös sosiaalihuollon palvelutehtävä!   

– Opiskeluhuolto ja lastensuojelu ovat perinteisesti tehneet paljon yhteistyötä, joka helpottuu, kun esimerkiksi opiskeluhuollolla on hyvinvointialueen toimijana nyt pääsy samoihin tietojärjestelmiin, kuten Apottiin, kuin lastensuojelullakin. 

Vantaa-Keravan alueella Kokoomuksella ja RKP:lla on yhteinen aluevaltuustoryhmä. 

Nuorten pahoinvointiin vastattava 

Nuorten lisääntyneestä pahoinvoinnista on uutisoitu viime aikoina paljon. Miten tähän voisi vastata? 

– Meidän täytyy kuunnella enemmän nuorten toiveita ja muokata palveluitamme siihen suuntaan. Tutkimusten mukaan nuoret toivovat enemmän matalan kynnyksen palveluita, sanoo Hakala.  

– On toivottu esimerkiksi mahdollisuutta tavata ammattihenkilöä etänä digitaalisten palveluiden välityksellä tai ilta-aikaan. Järjestelmämme toimii tällaisissa asioissa tahmeasti. Esimerkiksi kuraattorit työskentelevät usein virka-aikaan, mutta voisiko työaikaa ulottaa tarvittaessa myös iltaan?  

– Nuorilla ei edes ole suuria toiveita. Toivotaan esimerkiksi, että palvelua saisi Wilman kautta, jotta kynnys avun hakemiseen ei olisi niin suuri, täydentää Holmberg-Soto. 

Apua voimaperhetoiminnasta 

Yksi avain ratkaisuun voisi olla Turun yliopiston käynnistämä Voimaperheet-niminen hoito-ohjelma, joka on suunnattu alle kouluikäisten lasten käytösongelmien varhaiseen hoitoon sekä mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn.  

Mallissa lasten vanhemmat saavat käyttöönsä hoito-ohjelman, jolla harjoitellaan erilaisiin teemoihin liittyviä taitoja, oman perhevalmentajan sekä nettisivuston, jolla on tutkimustietoon perustuvaa tietoa kirjallisen materiaalin, videoiden ja ääninauhoitteiden muodossa. Turun yliopiston tutkimuksessa vuonna 2010 oli mukana noin 500 perhettä, jotka olivat neuvolan ikätarkastuksessa kertoneet kokevansa lapsiperhearjen kuormittavaksi. Yhdeksän kymmenestä hankkeeseen osallistuneesta kertoi myöhemmin, että he saivat ohjelmasta apua. 

Nykyään Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on mahdollista osallistua Voimaperheet-toimintaan. Hankkeen puolesta pitkään puhunut Hakala kiittelee hyvinvointialuetta toiminnan edistämisestä: 

– Ennaltaehkäisevä työ helpottaa myöhempien hoitovaiheiden kuormitusta ja säästää siten hyvinvointialueen resursseja. Nuoret voivat paremmin, jos apua on saatavilla heti ongelmien ilmetessä. Voimaperhe-mallin toimivuudesta on lupaavaa näyttöä ja se vaikuttaisi olevan yksi keino lisää taistella nuorten pahoinvointia vastaan. 

Artikkeli on julkaistu kesäkuussa ilmestyneessä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Kokoomuksen aluevaltuustoryhmän Hyvinvoinnin asialla -lehdessä.