Suomi tarvitsee kasvua

Olemme koko viimeviikon käsitelleet eduskunnassa vuoden 2025 talousarvioesitystä. Suomi on vedenjakajalla. Tilanne on vakava. Suomen julkinen talous on ajautunut kroonisesti alijäämäiseksi. Suomen julkisen velan suhde BKT:hen huitelee pian jo 80 prosentissa, kun se Ruotsissa ja Tanskassa on noin 30 prosenttia.

Meidän elintasomme on lainaa. Tämä tarkoittaa sitä, että tulot eivät riitä menojen kattamiseen, vaan rahoitamme velkarahalla sosiaaliturvaa, palveluitamme ja maamme puolustusta.

Kuunneltuani yli neljä tuntia opposition puheita Suomen julkisen talouden tilasta oli pakko kysyä, ymmärretäänkö SDP:ssä, miksi maamme talous kyntää pohjamudissa. Onko heillä ymmärrystä siitä, miten tästä suosta ylös noustaan? Ymmärtävätkö he, miksi Ruotsissa ja Tanskassa pyyhkii hyvin?

Kysyin noita siksi, koska niin laihat ovat SDP:n eväät julkisen talouden kuntoon saattamiseksi. Ne ovat niin laihat, ettei niitä edes näe. Eikä niitä voi nähdäkään, koska SDP on piilottanut vaihtoehtobudjettinsa työllisyysvaikutukset.

Suomessa ei ole ollut talouskasvua 16 vuoteen. Tämä on johtanut julkisen talouden pysyvään suureen alijäämään ja julkisen velan nopeaan kasvuun. Tilanne olisi nyt lohdullisempi, jos oppositiossa olevat puolueet olisivat hallitusvastuussa ollessaan ottaneet vastuuta Suomen velkaantumisen taittamisesta. Mutta ei: viime hallitus ei sopeuttanut eikä leikannut mistään. Pidemmällä aikavälillä kaikki puolueet ovat vastuussa siitä, ettei tarvittavia rakenteellisia uudistuksia ole tehty riittävän ajoissa.

Nyt Orpon hallitus kantaa vastuun Suomen talouden tilasta ja tulevaisuudesta. Se merkitsee 9 miljardin sopeutusta. Siitä ei saa suosiota, mutta me teemme sen.

Valoa näkyvissä

Tiedot vuoden alkupuoliskolta kertovat, että Suomen talous on alkanut kasvaa. Ensi vuodelle valtiovarainministeriö ennustaa jo 1,7 % kasvua. Hallituksen jo päättämät toimet tälle hallituskaudelle ovat merkittävät ja parantavat olennaisesti Suomen julkisen talouden tilaa ja työllisyyttä. Mutta sekään ei riitä, koska Suomen julkisen talouden sopeutustarve on niin mittava, että merkittäviä sopeutustoimia joudutaan tekemään myös vuoden 2027 eduskuntavaalien jälkeen.

Me teemme nyt kaikkemme, jotta lapsillamme olisi pohjoismainen hyvinvointivaltio jatkossakin. Hallitus poistaa työllistämisen ja työllistymisen esteitä. Hallitus poistaa kannustinloukkuja ja lisää paikallista sopimista, jotta työtä ei jää tekemättä ja verotuloja saamatta. Investoinnit ja elinvoimaiset yritykset ovat terveen talouden pohja, ei velka!

Toteutamme huomattavat satsaukset koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen. Vaalikauden aikana vuosittaista tutkimusrahoitusta nostetaan peräti miljardilla eurolla ja perusopetuksen rahoitusta 200 miljoonalla eurolla.

Edistämällä paikallista sopimista, parannamme yritysten toimintaedellytyksiä ja luomme kasvua ja työpaikkoja. Paikallisen sopimisen laajentamisessa on kyse siitä, että niin yrityksiä kuin työntekijöitäkin kohdellaan samalla tavoin riippumatta siitä, kuuluvatko ne työnantaja- tai ammattiliittoon, vai eivät. Kaikkien tulee olla samalla viivalla järjestäytymisestä huolimatta. Näin kymmenet tuhannet yritykset pääsevät muutoksen myötä työehtosopimukseen perustuvan paikallisen sopimisen piiriin. Tämä on erityisen tärkeää pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka usein eivät kuulu työnantajaliittoon.

Suomen talous tarvitsee kipeästi kasvua. Kasvu tulee hyvinvoivista yrityksistä ja siitä, että ihmisillä on työtä ja työpaikkoja. Ilman kasvua eväät julkisten palvelujen rahoittamiseksi on äkkiä syöty.

Susanne Päivärinta
Kirjoittaja on kansanedustaja, YTM.