Koulupsykologien kysyntä kovassa kasvussa: Näin tarvittavat resurssit aiotaan varmistaa

Aluevaltuutetut peräänkuuluttavat oikea-aikaista hoitoon pääsemistä. 

Koulupsykologien tarve on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina koko Suomessa. Myös läntisellä Uudellamaalla lasten ja nuorten yleistyvät mielenterveysongelmat, kuten ahdistus ja neuropsykiatriset oireet, ovat lisänneet palvelujen kysyntää olennaisesti. 

Lisääntyneiden mielenterveysongelmien luomaan tarpeeseen on pyritty vastaamaan ja koulupsykologien määrä onkin kasvanut. Psykologivaje onnistuttiin puolittamaan hyvinvointialueen ensimmäisenä toimintavuotena. 

Psykologipalvelujen saatavuus opiskelijoille on vahvistunut, ja kaikkien alueen oppilaitosten opiskelijoilla on nyt lähtökohtaisesti mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin kanssa. 

Samalla  alue- ja koulukohtaiset erot ovat suuria. 

– Monissa kouluissa on jo pitkään ollut vajetta psykologipalveluista ja tarpeita on kasautunut, kokoomuksen aluevaltuutettu Satu Mollgren kuvaa. 

Asia on vakava, sillä jo tällä hetkellä aikaa ei tunnu olevan riittävästi. Psykologin vastaanotolle pitäisi päästä seitsemän työpäivän kuluessa, ja kiireellisissä tapauksissa saman tai viimeistään seuraavan päivän aikana, mutta monilla alueilla tämä ei toteudu. 

– Nykyisellä vähimmäismitoituksella ennaltaehkäisevään työhön jää liian vähän aikaa, erityisesti oppilaitoksissa, joissa on monimutkaisia kehityksellisiä ja psykososiaalisia haasteita, toteaa aluevaltuutettu Kaisa Alaviiri (kok.) 

Mitkä koulupsykologit? 

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on 15 ammatillista oppilaitosta, jotka monet koostuvat useammasta yksiköstä, 25 lukiota, 176 peruskoulua ja 244 esiopetuksen yksikköä. Näistä kaikissa tulee olla koulupsykologin palveluita tarjolla. 

Psykologin kanssa voi keskustella esimerkiksi koulunkäynnin tilanteesta, käyttäytymisestä, tunne-elämästä ja omasta kasvusta sekä kehityksestä. 

Näin koulupsykologi tukee koulunkäyntiä, oppimista ja opiskelijan psyykkistä hyvinvointia ja auttaa oppimisvaikeuksissa. Hän selvittää mielenterveyteen liittyviä ongelmia ja tarvittaessa arvioi koululaisen tai opiskelijan hoidon tai tuen tarvetta. 

Samalla koulupsykologi on tärkeä linkki muiden opiskelijahuollon toimijoiden välillä. Hän esimerkiksi tarvittaessa lähettää apua tarvitsevan opiskelijan toisen ammattilaisen vastaanotolle. 

Kunnat tiiviisti mukana 

Kun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille, koulupsykologit seurasivat perässä. Ennen uudistusta tilanne oli vielä epätasa-arvoisempi kuin nykyisellään. 

Usein oli niin, ettei psykologipaikkoihin saatu ainuttakaan hakemusta. Osa kunnista olikin paikannut vajetta kalliilla ostopalvelulla. 

– Nyt ostopalveluista on luovuttu, avoinna oleviin tehtäviin on saatu hakijoita ja virkoja on voitu täyttää, mutta edelleen osasta kouluja ja oppilaitoksia puuttuu koulupsykologi, Mollgren selostaa. 

Kunnilla on kuitenkin yhä tärkeä rooli yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa. Tämä konkretisoituu esimerkiksi opiskeluhuoltosuunnitelmassa. Siinä on oppilaitoskohtaisesti arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista ja sen avulla ohjataan palveluiden järjestämistä. 

– Yhteistyön kerrotaan sujuvan hyvin sekä sivistysjohtajien kokoontumisissa että alueellisissa yhteistyöryhmissä. Koulujen arjessa on kuitenkin paljon koulukohtaisia eroja jopa kuntien sisällä ja toki myös alueellisesti, Alaviiri jatkaa. 

Useita ratkaisuvaihtoehtoja 

Vaikka haasteet ovat merkittäviä, niiden ratkaisemiseksi tehdään hartiavoimin töitä. Länsi-Uudellamaan hyvinvointialueen palvelustrategiaan on kirjattu matalan kynnyksen mielenterveyden tuen vahvistaminen oppilaitoksissa sekä oppilashuollon yhteisöllinen työ.  

Alueella onkin tavoitteena, että psykologien palveluihin pääseminen paranee kouluterveyskyselyn ohjauksella. Kunnissa ja kouluissa etsitään myös joustavia tuen muotoja mm. nuorisotyöntekijöistä, jotka täydentävät oppilashuoltoa. 

– Hyvinvointialueen mielenterveyspalvelujen kehittäminen ja hoidon porrastus voisivat vapauttaa psykologeja ennaltaehkäisevään työhön, aluevaltuutettu Alaviiri pohtii. 

Lisäksi Espoossa ja Kauniaisissa toimii keskitetty koulupsykologipalvelu, joka on suunnattu väliaikaisena ratkaisuna sellaisilla kouluille, joilla ei ole omaa psykologia. Espoossa on perusopetuksessa edelleen 16 koulua ilman omaa psykologia. 

– Tämä ei ole pitkä-aikaisesti toimiva ratkaisu, vaan kuhunkin kouluun tulee saada koulupsykologi paikan päälle, Satu Mollgren painottaa. 

Psykologipalveluja tulee kohdentaa erityisesti alueille, joilla on suurempi 

tarve, kuten sosioekonomisesti heikommille alueille. Alaviiri myös toteaa, että nyt tulee huomioida palveluiden kohdentamisessa koulut, jotka ovat jo pitkään olleet ilman omaa koulupsykologia. 

Myös avovastaanotot voisivat hänestä olla osa ratkaisua. 

Kokoomuksella selkeät tavoitteet 

Kokoomuksella on selvät sävelet Länsi-Uudenmaan koulupsykologipalveluiden kehittämiseksi. Näitä tavoitteita ovat sujuva ja oikea-aikainen pääsy sosiaali- ja terveyspalveluihin, mukaan lukien koulupsykologipalveluihin.  

Puolue haluaa varmistaa opiskeluhuoltopalveluiden saatavuuden kouluilla sekä edistää sujuvaa ammattilaisten välistä yhteistyötä. 

Kaisa Alaviirin mielestä erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointia ja mielenterveyttä tukevia palveluita on vahvistettava. Hänestä tarvitaan entistä tiiviimpää yhteistyötä perheiden, neuvolan, koulun sekä opiskeluhuollon välillä.  

– Opiskeluhuollon palvelut on turvattava lähellä ja yhdenvertaisesti kaikille. Ensisijaisena tavoitteena on saavuttaa vähimmäismitoituksen mukaiset palvelut jokaisessa yksikössä. Vaikka pelkkä vähimmäismitoitus jättääkin ennaltaehkäisevään työhön liian vähän aikaa, on jostakin aloitettava, Alaviiri summaa. 

Mollgrenin mukaan koulupsykologien riittävyys, läsnäolo kouluissa ja oppilaitoksissa sekä ajan riittäminen myös yhteisölliseen oppilashuoltoon on tärkeää.  

– Käytännössä tämä vaatii riittävää vakanssimäärää ja toimivia rakenteita. Kohtaamiseen on oltava tarpeeksi aikaa. 

Pidemmän aikavälin korjauskohteita riittää 

Koulupsykologien saatavuuden varmistamiseksi päättäjien täytyy onnistua muutamassa keskeisessä asiassa. Kaikki lähtee resursseista. Toisaalta yhteistyön vahvistaminen on niin ikään tärkeää. 

Osaajien pysyminen alalla ei ole itsestäänselvyys, sillä työmäärät voivat olla suuria. Alaviiri arvioi, että psykologien pitovoimalle tärkeitä tekijöitä ovat toimivat rakenteet, lakisääteisen mitoituksen mukaiset työalueet, säännöllinen työnohjaus ja riittävä koulutus. 

Pidemmällä aikavälillä koulupsykologien palveluiden varmistamiseksi täytyy kuitenkin monen asian muuttua. Aluevaltuutettu Alaviiri listaa useita kuntoon laitettavia asioita.  

Resurssien lisääminen, koulutuksen ja työnohjauksen ylläpitäminen, yhteistyön vahvistaminen ammattilaisten välillä ja digitaalisten palveluiden hyödyntäminen. 

Myös oikea-aikaisuuteen halutaan panostaa erityisesti esi- ja alkuopetuksen oppilaiden palveluissa. Tavoitteena on resursoida esi- ja alkuopetusta aiempaa vahvemmin, mikäli resurssit sen sallivat. 

– Täydennetään keskitettyjä palveluita esimerkiksi lyhytaikaisten sijaisten mahdollistamisella ja tutkimusten tekemisellä osin omana keskitettynä palveluna, Alaviiri toteaa ja arvioi tämän vapauttavan psykologin työaikaa. 

Hänestä myös lainsäädäntöä tulisi uudistaa siten, että opiskeluhuollon ja kouluterveydenhuollon ammattilaisille luodaan oikeus käsitellä opiskelijarekisterin tietoja ilman erillistä suostumusta. 

– Näillä toimilla voimme tukea nykyistä järjestelmää ja parantaa koulupsykologipalveluiden saatavuutta ilman suuria hallinnollisia muutoksia. 

Yhteistyö on kaikki kaikessa 

Tärkeimmäksi Kaisa Alaviiri nostaa kuitenkin yhdessä tekemisen ja hyvän asenteen. Hänestä positiivisuus ja usko onnistumiseen ovat avainasemassa. 

– Kun uskomme itseemme ja toisiimme, voimme ylittää kaikki esteet ja saavuttaa tavoitteemme. Meidän on tärkeää tukea toisiamme ja jakaa osaamistamme, sillä jokaisella meistä on arvokasta annettavaa. 

Satu Mollgren on samoilla linjoilla. 

– Joidenkin lasten ja nuorten haasteet tarvitsevat vahvempaa tukea. Tärkeää yhteistyötä tehdään koulun arjessa. Psykologit työskentelevät vahvasti osana kouluyhteisöä, hän painottaa. 

Aluevaltuutettu Alaviiri kannustaa miettimään asiaa lasten näkökulmasta, eikä vain resurssien käytön. 

– Meillä on edessämme mahdollisuus luoda parempi tulevaisuus lapsillemme ja nuorillemme. Yhdessä voimme saavuttaa enemmän kuin yksin, ja yhdessä voimme mahdollistaa heidän hyvän kasvunsa ja oppimisensa, Alaviiri päättää. 

Teksti: Akseli Lehtonen 
Artikkeli on julkaistu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kokoomuksen aluevaltuustoryhmän Sinituuli-lehdessä 2/2024.