Ehdokaskynä: Lasten ja nuorten elintavat kuntoon – paras lääke mielenterveysongelmien ehkäisemiseen

Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat Suomessa kasvaneet huolestuttavasti. THL:n mukaan alle 18-vuotiaiden masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina, erityisesti tyttöjen keskuudessa. Tämä liittyy osin vähäiseen liikuntaan, heikkoihin ruokailutottumuksiin ja unenpuutteeseen, jotka yhdessä heikentävät nuorten hyvinvointia ja lisäävät syrjäytymisriskiä.

LIITU-tutkimus osoittaa, että vain 20 % 13–15-vuotiaista tytöistä ja noin 10 % saman ikäisistä pojista liikkuu riittävästi. Tämä liikunnan puute heikentää nuorten fyysistä ja henkistä kyky toimia ja altistaa heidät mielenterveysongelmille. Saman tutkimuksen mukaan urheiluseuroissa harrastavat lapset kokevat vähemmän yksinäisyyttä kuin ne, jotka eivät ole mukana harrastustoiminnassa. Liikunnan tarjoaminen ja siihen kannustaminen on erityisen tärkeää syrjäytymisriskissä oleville nuorille, joille se tuo paitsi fyysistä hyvinvointia myös osallisuuden kokemuksia.

Kunnilla on keskeinen rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä, sillä ne vastaavat opetus- ja kasvatustoiminnasta. Koulujen ja varhaiskasvatuksen kautta lapset ja perheet ovat tavoitettavissa päivittäin, ja kunnat voivat yhdessä eri järjestöjen ja yhdistyksien kanssa lisätä tietoisuutta hyvinvoinnista ja rakentaa liikuntamahdollisuuksia koulupäivän aikana ja sen jälkeen. Urheiluseurojen osaamisen hyödyntäminen mahdollistaa ohjatun toiminnan koulupäivien lomassa, mikä tukee lasten ja nuorten hyvinvointia. Kunnan tehtävänä on varmistaa urheiluseuroille tiloja ja resursseja, jotta liikunta olisi saavutettavissa kaikille lapsille, myös vähävaraisille perheille, joille liikunnan kustannukset voivat olla esteenä.

Hyvinvointialueiden tehtävänä on puolestaan huolehtia lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalveluista. Tähän tarvitaan tiivistä yhteistyötä mm. koulujen, päiväkotien, perhepesä- ja nuorisotoiminnan kanssa. Yhteistyössä kuntien kanssa ne voivat tukea liikuntaa ja muuta harrastustoimintaa osana nuorten hyvinvointia tukevia palveluita. Liikunnallinen elämäntapaan kasvattaminen lähtee perheistä, mutta sitä voidaan monin eri tavoin tukea myös ulkoapäin.

Liikunnan tulee olla innostavaa, helposti saavutettavaa ja kaikille lapsille avointa. Perheiden tukeminen liikunnallisten elämäntapojen juurruttamisessa on keskeistä, ja erityisesti nuorten vanhemmille tarjottava tuki auttaa koko perhettä voimaan paremmin. Hyvinvointialueiden yhteistyössä sidosryhmien kanssa voisivat laajemmin tarjota tukitoimia kaikille perheille, jotta myös lapsen siirtyessä kouluterveydenhuollon piiriin neuvolasta saisivat vanhemmat lisää ymmärrystä ja tukea nuoren kasvattamiseen. Tämä tulisi toteuttaa ennakoivasti ja perheiden arkea tukien.

Liikunta ei saa olla pakotettua, vaan sen tulee olla houkutteleva ja innostava osa nuorten elämää. Hyvinvointialueiden ja kuntien tulisi panostaa myös digitaalisiin kanaviin, joissa nuorille jaetaan tietoa terveellisistä elämäntavoista ja liikunnan merkityksestä arjessa. Samalla heille voidaan tarjota välineitä oman jaksamisen tukemiseen.

Kunnat, hyvinvointialueet ja urheiluseurat voivat yhdessä rakentaa ympäristön perheiden kanssa, jossa lasten ja nuorten on luontevaa ja sosiaalisesti OK voida hyvin. Näin voimme luoda pohjan fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnille sekä ehkäistä syrjäytymistä ja mielenterveysongelmia. Yhdistämällä voimavarat ja kehittämällä toimintamalleja pystymme varmistamaan jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuuden tasapainoiseen ja terveeseen elämään.

Viveca Lindgren
Lasten liikunnan ja valmennuksen ammattilainen, äiti
Aluevaaliehdokas (Länsi-Uusimaa)